Säätiövaroilla toimiva Kiljavan leirikeskus on tarjonnut nuorille työkokemusta ja syviä ystävyyksiä vuosikymmenten ajan.
Nurmijärven Rajamäellä sijaitseva Kiljavan leirikeskus on vuosikymmenten aikana tarjonnut leiri- ja kurssikokemuksia tuhansille partiolaisille ja partioon kuulumattomille lapsille. Maanantaina 11.8.2025 Kiljavalla juhlittiin sen 70-vuotista taivalta. Paikalle kerääntyi 70-päinen joukko, joiden kaikkien elämää leirikeskus on rikastuttanut.
Ystävykset Exu ja Bellis sanovat viettäneensä Kiljavalla ”koko 1960-luvun”. He haluavat esiintyä niillä nimillä, joilla heidät kaveriporukassa kaksikymppisinä tunnettiin. Tullessaan Kiljavalle leiriläisiksi tai töihin nuoret eivät tunteneet toisiaan ennestään, mutta ystävyys on kantanut vuosikymmenten yli.
”Kun aloitin täällä, en ollut vielä työelämässä. Elämä oli ihanan vapaata”, Exu muistelee. ”Keskityin myös partioon ja suoritin kaikki kurssit. Ajattelin, että niistä voisi olla hyötyä kuten on ollutkin!”
”Ainoa ohje oli, että jouluna jokaisen on oltava kotona. Kaikki muut juhlapyhät vietimme täällä”, Bellis kertoo. Hän kertoo, että Kiljava oli myös kuin kesämökki, jota heidän perheellään ei ollut: ”Oli uimaranta, metsä, sauna ja kaverit eikä minkäänlaisia huolia ihmisellä!”
”Minä en olisi minä, jos en olisi ollut partiossa pikkulikasta alkaen”, Exu painottaa. ”Täällä mä olen aikuistunut!”
Asutsä Kiljavalla?
Kun Hetu Saarinen tuli vuonna 1972 ensimmäistä kertaa Kiljavalle, hän oli 16-vuotias. ”Eräs partiolainen veljeslippukunnastani houkutteli minut työpariksi kolkkajohtajakurssille. Aika nopeasti huomasin olevani emännän apulaisena. Isommat opettivat, miten kahvi keitetään isolla pannulla. Se oli tärkeää!”
Parikymppisenä Saarinen vietti leirikeskuksella lähes joka toisen viikonlopun. ”Asutsä kotona vai Kiljavalla”, hänen äitinsä kysyi.
Eräänä Kiljava-kesänä hän asui kahdeksan viikkoa teltassa. ”Kiljava ei lähde minusta! Missä vain haistan kesäisen mäntykankaan, olen välittömästi tossa Kiljavan rinteessä”, Saarinen tunnelmoi.
Leirikeskus alulle lahjoituksella
1940-luvulta alkaen Helsingin Partiopoikapiiri oli haaveillut omasta leiri- ja kurssikeskuksesta. Vuonna 1955 arkkitehti Väinö Vähäkallio lahjoitti partiopiirille kaksi miljoonaa markkaa maa-alueiden hankintaan Märkiöjärven rannalta.
Vähäkallio oli menestynyt ammattiurallaan loistavasti, mutta vastoinkäymiset synkistivät hänen yksityiselämäänsä: hän menetti kaikki lapsensa yksi toisensa jälkeen murheellisella tavalla.
Vuonna 1958 hän perusti lastensa nimeä kantavan säätiön vaalimaan ja kunnioittamaan lastensa muistoa. Vähäkallion pojat olivat innokkaita partiolaisia. Kai, Eeva ja Aarne Vähäkallion Muistosäätiön tarkoituksena onkin Kiljavan leirikeskuksen tukeminen avustuksia myöntämällä.
Stadin kundin kesäleiri
Helsingin kaupunki avusti sosiaalisia poikaleirejä, koska ne oli suunnattu myös partioon kuulumattomille. Nimi Stadin kundin kesäleiri muuttui 1970-luvulla Kiljavan leirikesäksi, kun ovet avattiin myös tytöille. Leiri vakiintui nopeasti yhdeksi suurimmista Helsingin lastensuojeluviraston käyttämistä leirikohteista.
Heikki Murtomaa toimi 1970-luvun alussa Stadin kundin kesäleirin johtajana. Tuon aikaisesta 11 hengen työporukasta syntyi P. Pöllöt -niminen ryhmä, joka pitää yhä yhteyttä. Pitkät ystävyyssuhteet pääsivät syntymään, kun nuoret viettivät tiiviisti aikaa yhdessä. Murtomaa kertoo olleensa Kiljavalla viisi viikkoa putkeen, yhtä lomailtaa lukuun ottamatta.
Myös Jaska Olkkonen on aktiivinen pöllöläinen. ”Vuodesta ’71 P. Pöllöt ovat kokoontuneet aina helluntain jälkeisenä keskiviikkona. Ollaan oltu mukana toistemme elämissä ja saatettu jo monta poiskin.”
Leirikesä ry
Leirikesä ry perustettiin vuonna 1981 vastaamaan kesäleiritoiminnasta. 1988 se osti Helsingin Partiopoikapiiriltä kahden hehtaarin maa-alueen, jolle rakennettiin satapaikkainen majoitusrakennus Kassu Raha-automaattiyhdistyksen tuella. Rakennus toimii leirien majoitus-, ohjelma- ja toimistorakennuksena. Muina aikoina Kassu on oivallinen kurssien pitopaikka ja Kiljava kokonaisuudessaan moderni leiri- ja kurssikeskus, jossa on vuosittain noin 25 000 yöpymistä.
Nykyisin Leirikesä ry on Suomen suurin ohjattua kesäleiritoimintaa lapsille järjestävä organisaatio. Leireille osallistuu vuosittain liki 4 500 lasta. Leirikesän leirit ovat merkittävä osa Kiljavan toimintaa.
”Leirikesä vuokraa Kiljavan koko kesäksi. Toimimme hyvässä symbioosissa partion kanssa”, Leirikesän hallituksen nykyinen puheenjohtaja Juuso Luomala kertoo. Hän on itse ollut Kiljavalla ensin leiriläisenä ja sen jälkeen töissä seitsemänä kesänä putkeen.
Kiljavan-aikoinaan Luomala kokee oppineensa erityisesti ihmissuhdetaitoja: ”Kun viettää samojen ihmisten kanssa aikaa viikkotolkulla, ei siinä jää juuri yksityisyyttä”, hän nauraa ja lisää, että hänen lähimmistä ystävistään suurin osa on Leirikesän ajoilta.
Leirikesän varapuheenjohtaja Oskari Reinikainenkin oli vuosina 1995–2014 tauotta Leirikesän leireillä joko leiriläisenä tai henkilökunnassa. Reinikaisellekin Kiljava on tarjonnut syviä ihmissuhteita: ”Vaimon ja lapset on tämä tuonut. Olen saanut paljon myös sellaista hyvää työkokemusta, jota ei ehkä muuten olisi voinut saada: oivaltamista sekä uteliaisuutta tehdä asioita, joista ei etukäteen tiedä, miten ne kannattaisi ratkaista.”
Paikka partiolle nyt ja tulevaisuudessa
Tänään Kiljavan leirikeskuksen omistaa Pääkaupunkiseudun Partiosäätiö. Yhdessä tukijoidensa kanssa säätiö varmistaa, että myös tulevilla sukupolvilla on paikka, jossa oppia ja onnistua, ystävystyä ja itsenäistyä. Lue lisää partiolaisten tukemisesta täältä!
Kiljavan leiri- ja kurssikeskuksen merkkivuosia
1955 Kiljavan avajaiset
1958–1965 Keittiö- ja varastorakennus, sairastupa ja toimisto, miehistösauna ja kämppävoudin talo valmistuvat.
1961 Helsingin Partiopoikapiirin Honka-leiri Kiljavalla
1965 Kiljavan 10-vuotisjuhlissa paljastetaan kuvanveistäjä Heikki Häiväojan Vähäkallio muistomerkki.
1980 Saniteettirakennus sisävessoineen ja suihkuineen valmistuu.
1983 Leirialue laajenee maakaupalla runsaat 4 hehtaaria.
1988–1991 Pääkaupunkiseudun Partiolaiset myy vajaat kaksi hehtaaria Leirikesä ry:lle. Raha-automaattiyhdistyksen avustuksella Kiljavalle nousee uudisrakennus.
1996 Lisämaata hankitaan 15 hehtaaria.
2006 Pääkaupunkiseudun Partiosäätiö ostaa n. 300 hehtaarin maa-alueen Kiljavan leirikeskuksen ympäriltä.
2013 Uusi saniteetti- ja keittiörakennus valmistuu.
