Pääkaupunkiseudun Partiolaisten jäsenkokousdelegaatio eli Tähtisankarit on käynyt perusteellista keskustelua tulevan jäsenkokouksen esityslistan asioista ja sitä kautta yhteisen partioharrastuksemme tulevaisuudesta. Olemme esittämässä jäsenkokoukselle neljää hyvin valmisteltua pontta. Ponnella tarkoitetaan kokoustermein yleensä esityslistan ulkopuolista kannanottoa, jolla velvoitetaan toimimaan esitetyllä tavalla.
Näet kaikki ehdottamamme ponnet kokonaisuudessaan alta. Huomaathan, että ponsien muotoiluun voi tulla vielä tyylillisiä muutoksia ennen varsinaista jäsenkokousta. Niiden pääviesti tai tavoite eivät ole muuttumassa.
Tutkimustietoa Finnjamboree- ja suurleiriprojektien tueksi
Tulevassa jäsenkokouksessa päätämme seuraavan Finnjamboreen järjestämisestä vuonna 2028. Ensimmäisten leirin tekijöiden pestaaminen olisi suunnitelmien mukaan alkamassa vuonna 2025.
Tutkimustietoa suurleiriemme vaikuttavuudesta on kuitenkin hyvin vähän ja haluamme tarjota tulevien suurleirien tekijöille mahdollisimman paljon tukea tähän asiaan.
Ponnessamme esitämme, että seuraavan Finnjamboreen yhteydessä keskusjärjestö toteuttaa tutkimuksen tapahtuman vaikuttavuudesta leirin osallistujiin eli kohderyhmään ja tekijöihin sekä mielikuviin partiosta.
Uusi suunta ja enemmän konkretiaa partiolaisten ilmastotyöhön
Suomen Partiolaiset on aiemmin asettanut tavoitteekseen olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä.
Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ehdottaa, että partiolaiset luopuvat hiilineutraaliustavoitteestaan ja asettavat sen sijaan toiminnalleen kunnianhimoisen, monivuotisen päästövähennystavoitteen. Päästövähennystavoitteiden on oltava konkreettisia ja kunnianhimoisia.
Delegaatiomme mielestä nykyinen kompensaatiomalli ei ole johtanut toivottuihin lopputuloksiin, eikä sitä esimerkiksi pidetä uskottavana EU:n valmisteilla olevan “viherpesudirektiivin” valossa.
Järjestörakenteen kokonaisarvioinnista apua tavoitteitamme vauhdittamaan
Partion ylle on kerääntynyt erilaisia haasteita esimeriksi jäsenmäärän ja talouden suhteen. Olemme tehneet suuria uudistuksia toimintaan ja lisää on luvassa, jotta pystymme vastaamaan näihin haasteisiin. Näitä ovat mm. tehty henkilöstöorganisaatiouudistus sekä tuleva vapaaehtoisorganisaation uudistus.
Pääkaupunkiseudun Partiolaiset haluaa varmistaa, että yhteisen ja paremman partion edistämistä jatketaan ja lippukuntien elinvoimaisuutta tuetaan kaikilla rintamilla. On tärkeää, että A-jäsenten ja keskusjärjestön resurssit kohdistuvat oikein.
Siksi ehdotamme, että Suomen Partiolaiset tekee kokonaisarvioinnin nykyisten järjestöjen organisaatio- ja päätöksentekorakenteesta ja sen kyvystä vastata tulevaisuuden tarpeisiin erityisesti yhteistyön ja tehokkuuden näkökulmasta.
Otetaan opiksi peruskirjan avaamisprosesseista
Pääkaupunkiseudun Partiolaiset haluaa varmistaa, että tulevaisuuden peruskirjan päivitysprosessissa on tarpeeksi aikaa ja mahdollisuuksia kommentoida luonnosta uudesta perukirjasta sellaisessa muodossa, että kaikki ymmärtävät, miltä muutokset näyttävät peruskirjassa.
Samalla Pääkaupunkiseudun Partiolaiset tunnisti, että maailmanjärjestöjen peruskirjaprosessi ei palvele meitä parhaalla mahdollisella tavalla, mikäli maailmanjärjestöjen aikataulupaineet ohjaavat päätöksentekoamme. Olemme maailmanjärjestöjen jäseniä, joten meidän tulisi vaikuttaa tähän asiaan, jos emme ole tyytyväisiä.
Siksi ehdotamme muutoksia tuleviin peruskirjakäsittelyihin Suomessa sekä niiden käsittelytapaan vaikuttamiseksi maailmanjärjestöissä.
14. marraskuuta 2024
Tähtisankarit
Pääkaupunkiseudun Partiolaisten jäsenkokousdelegaatio
Ponnet kokonaisuudessaan
Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry:n ponsi Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry:n 18. Jäsenkokouksessa
Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry:n (SP-FS) hallitus esittää 18. Jäsenkokouksessaan 9. Finnjamboreen järjestämistä vuonna 2028.
Suurleirejä, Finnjamboreita ja piirileirejä, järjestetään tähtikartan mukaisilla sykleillä. Partioyhteisössä vallitsee käsitys, että leirit tarjoavat monelle partiolaisille ikimuistoisia hetkiä, uuden oppimista ja lippukunta-arjesta poikkeavia kokemuksia. Näiden kokemusten lisäksi ne yleensä kasvattavat partiolaisten keskuudessa yhteisöllisyyttä ja vahvistavat partioliikettä Suomessa. Näistä uskomuksista meillä on kuitenkin vähän tutkimustietoa.
Leirit ovat myös tekijöilleen mahdollisuus oppia uusia taitoja ja kehittyä erilaisissa ryhmä- ja johtajataidoissa. Vapaaehtoiset leirin tekijät kaikilla tasoilla käyttävät leirin suunnitteluun ja toteuttamiseen merkittävän osan vapaa-ajastaan tapahtumaa ennen. Tiedämme jo nyt, että tekijöiden rekrytointiin kuluu paljon aikaa, sillä tekijöitä on yhä vaikeampaa löytää. Ikäluokkien pieneminen ja vapaaehtoisten tekijöiden väheneminen voi johtaa myös kriittisempään keskusteluun ja arviointiin suurleirien järjestämisestä.
Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry on asettanut Hiilineutraali partio 2030 -tavoitteen. Päästöjen vähentämisen näkökulmasta meidän on hyviä tarkastella nykyistä toimintaamme, ja suurleirien päästöjä on laskettu jo useamman kerran. Myös tästä näkökulmasta, kun pohditaan tulevaisuudessa suurten tapahtumien järjestämistä, tarvitsemme enemmän perusteltua tietoa siitä, miksi järjestön vapaaehtois- ja hiiliresursseja tulisi kohdentaa juuri tämänkaltaiseen toimintaan.
Ehdotus:
Pääkaupunkiseudun partiolaiset ry edellyttää, että seuraavan Finnjamboreen yhteydessä Suomen Partiolaiset –Finlands Scouter ry toteuttaa systemaattisen tutkimuksen, jossa tutkitaan tapahtuman vaikuttavuutta leirin osallistujiin: kohderyhmään ja tekijöihin sekä mielikuviin partiosta. Tutkimuksen tulee arvioida tapahtuman vaikutuksia ainakin seuraavilla osa-alueilla:
- Osallistujien henkilökohtainen kasvu ja oppiminen: Millaisia vaikutuksia tapahtumalla on osallistujien johtamistaitoihin, itsetuntemukseen ja ryhmätyöskentelyyn? Eroaako Finnjamboree-kokemus verrattuna muuhun partioarkeen, ja jos eroaa, millä tavalla?
- Yhteisöllisyyden ja yhteenkuuluvuuden tunne: Kuinka Finnjamboree vahvistaa partiolaisten yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta? Onko eroa huomattavissa verrattuna muuhun partioarkeen?
- Partioliikkeen näkyvyys ja maine: Miten tapahtuma vaikuttaa partioliikkeen tunnettuuteen ja maineeseen Suomessa? Lisääkö suurleirien näkyvyys partion houkuttelevuutta?
- Vaikuttavuus yhteiskunnallisella tasolla: Millaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia Finnjamboreella on, esimerkiksi nuorten osallisuuden ja aktiivisuuden edistämisen osalta? Osion olisi hyvä sisältää myös Finnjamboreen kestävyysnäkökulmat hiilijalanlaskennan lisäksi, esimerkiksi ympäristö- ja luontovaikutusten arviointi.
Edellytämme, että Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry laatii toimintasuunnitelman, jonka mukaisesti Finnjamboreen vaikuttavuuden arviointiin varataan myös Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry:n budjetista resursseja. Ainakin yllä olevan listan 3. ja 4. kohdan aihepiireihin olisi hyvä käyttää ulkopuolista tutkimuksen toteuttajaa, jotta saamme varmasti kattavat vastaajamäärät alueellisesti. Tutkimukseen voidaan lisätä myös mahdollisesti toteutuvan ohjelmauudistuksen vaikuttavuuden arviointia, jos suunnitelmat ohjelmauudistuksen jalkauttamisesta toteutuvat Finnjamboreella. Tutkimuksen tarkemman suunnittelun osana voidaan hyödyntää Finnjamboreen tekijöitä, mutta vetovastuu ja resurssit tutkimuksen toteutumisesta ovat pysyväisorganisaatiolla. Tulokset raportoidaan jäsenistölle.
Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry:n ponsi Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry:n 18. Jäsenkokouksessa
Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry:n (SP-FS) hallitus antoi 18. Jäsenkokouksessaan raportin Hiilineutraali partio 2030 -suunnitelmasta.
Taustaa
SP-FS on asettanut tavoitteekseen olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteeseen pääsemisessä on kaksi keinoa: päästövähennykset sekä kompensaatio. Lisäksi järjestö pyrkii jäsentensä niin kutsutun hiilikädenjäljen kasvattamiseen. Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry (PäPa) pitää partion tekemää ilmastotyötä äärimmäisen tärkeänä, mutta pitää valittua tavoitetta hiilineutraaliudesta epäsopivana.
Hiilineutraalius ei ole kansallisessa tai maailmanlaajuisessakaan ilmastotyössä lopullinen tavoite, vaan se on välietappi matkalla kohti hiilinegatiivisuutta eli tilannetta, jossa imemme ilmakehästä haitallisia kasvihuonepäästöjä enemmän kuin niitä sinne päästämme. Suomen kansallisessa ilmastopolitiikassa ja ilmastolain mukaisessa vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteessa kyse onkin päästöjen sekä nielujen tasapainottamisesta.
Partiolla, kuten monella muullakaan valtiota pienemmällä organisaatiolla, ei kuitenkaan ole omia hiilinieluja päästöjä tasapainottamassa. Yksi tapa tasapainottaa hiilijalanjälkeä eli päästöjä on kasvattaa hiilikädenjälkeä. Hiilikädenjäljen kasvattaminen onkin partion kaltaiselle kasvatusjärjestölle luonteva tavoite. Mutta kuten Hiilineutraali partio 2030 -raportissa todetaan, ei kädenjäljen mittaamiselle ole olemassa luotettavaa keinoa, eikä sitä silloin voida käyttää laskennallisesti hiilijalanjäljen vastinparina.
Kysymys kuuluukin, miten hiilineutraaliustavoitteeseen voidaan päästä?
Kompensoinnista
Hiilineutraali partio 2030 nojaa vahvasti päästökompensaatioon eli siihen, että SP-FS ostaa päästöyksiköitä ulkopuolisilta toimijoilta, jotka puolestaan kasvattavat hiilinieluaan esimerkiksi ennallistamistoimien kautta. Päästökompensointi on äärimmäisen kannattavaa ja partioihanteiden mukaista toimintaa. Sitä ei kuitenkaan tulisi laskea omaksi hiilinieluksi eikä osaksi hiilineutraaliustavoitetta. Kompensaatioon nojaaminen ei kannusta kunnianhimoisiin päästövähennystoimiin, sillä suhteellisen halvat päästöyksiköt kattavat kasvavatkin päästöt kohtalaisen helposti, eivätkä näin ollen kykene luomaan tarpeellista taloudellista kannustinta vähentää päästöjä ilmastokriisin hillinnän kannalta kestävälle tasolle.
Kompensaatiota ei myöskään pidetä enää uskottavana tapana hiilineutraaliustavoitteisiin pyrkimiseksi. EU:n valmisteilla oleva ”viherpesudirektiivi” esimerkiksi velvoittaisi yrityksiä asettamaan päästövähennystavoitteet kompensaation lisäksi, mikäli ne aikovat markkinoida toimintaansa hiilineutraalina. Itsessään sen ei katsota olevan riittävä ilmastotoimi.
Ehdotus
Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry ehdottaa, että Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry luopuu hiilineutraaliustavoitteestaan ja asettaa sen sijaan toiminnalleen kunnianhimoisen, monivuotisen päästövähennystavoitteen. Päästövähennystavoitteiden on oltava konkreettisia ja kunnianhimoisia.
Partiovuodet ovat kuitenkin aina erilaisia omine tapahtumineen ja siten myös päästöineen. Esimerkiksi maailmanjamboreet nostavat hetkellisesti päästöjä merkittävästi. Siksi ehdotamme, että päästövähennystavoitteita tarkasteltaisiin kuuden vuoden jaksoissa, jolloin ajanjaksoja voi verrata keskenään paremmin, kun ne pitävät sisällään koko suomalaisten partiotapahtumien syklin. Maailmanjamboreet tulisi huomioida vielä tämän ulkopuolella.
Pääkaupunkiseudun Partiolaiset esittää, että Suomen Partiolaiset suunnittelee ja toteuttaa strategian keskusjärjestön ja partiopiirien yhteenlaskettujen vuosittaisten hiilidioksidipäästöjen alentamiseen 15 % vuosina 2023–2028 ja 25 % vuosina 2029–2034 vuosien 2017–2022 päästöihin verrattuna esimerkiksi:
- laatimalla Kestävästi partiossa partiossa -tunnukseen vertautuvan vastuullisen partiotoiminnan minimistandardit myös piiritoiminalle ja tarjoaa tukea piireille standardien täyttämiseen tähtäävän tiekarttaan;
- luomalla piireille konkreettisia kannustimia ja työkaluja päästövähennystavoitteiden kannalta keskeisten päätösten tekemiseen;
- vahvistamalla ja resurssoimalla SP:n vastuullisuusryhmän toimintaa sekä tukemalla vastuullisuustyötä piiri- ja lippukuntatasolla;
- asettamalla tapahtumien toimeksiantoihin päästövähennystavoitteet.
Lisäksi ehdotamme, että Suomen Partiolaisten hallitus esittelee päästövähennystavoitteiden etenemisen seuraavassa varsinaisessa jäsenkokouksessa vuonna 2026.
Pääkaupunkiseudun Partiolaisten ponsi Suomen Partiolaisten jäsenkokoukselle 16.-17.11.2024
KOKONAISSELVITYS KESKUSJÄRJESTÖ- JA A-JÄSENORGANISAATIOISTA SEKÄ PÄÄTÖKSENTEKORAKENTEESTA
Hyväksyessään tämän ponnen jäsenkokous velvoittaa Suomen Partiolaisten hallituksen valmistelemaan vuoden 2026 jäsenkokoukseen selvityksen nykyisten keskusjärjestö- ja A-jäsenorganisaatioiden kokonaisuudistuksesta.
Selvityksessä on otettava kantaa nykyisten organisaatioiden ja päätöksentekorakenteisiin vähintään seuraavista näkökulmista:
- Järjestöjen talous
- Vapaaehtois- ja henkilöstöresurssit
- Lippukuntien tukeminen
- Jäsenyyskäsitykset
- Demokratian toteutuminen
- Kaksikielisyyden toteutuminen
Selvityksen tulee sisältää arvio toimenpiteistä, joilla lisätään nykyiseen verrattuna partio-organisaatioiden yhteistyökyvykkyyttä ja tehokkuutta, vähentäen partiokentän siiloutumista ja lisäten yhtenäisyyttä.
Selvitys on laadittava yhteistyössä A-jäsenten kanssa.
Taustaa ponnelle
Järjestömme ylle kerääntyy harmaita pilviä tavalla, jota ei ehkä ennen ole nähty. Yhtä aikaa meitä haastetaan esimerkiksi
- kasvun ja jäsenmäärän kehityksen
- yhteiskunnan antaman tuen
- kallistuvan harrastamisen
- vapaaehtoistyön heikentyneen sitouttavuudenkin osalta.
Resurssimme ovat rajalliset. Henkilöitä pesteihin on yhä hankalampi löytää ja taloudelliset resurssit rajaavat henkilöstön laajempaa hyödyntämistä. Erilaiseen hallintotyöhön kohdistetut resurssit olisi tärkeää saada täysimittaisesti kulloisenkin strategiamme toimeenpanemiseen ja sitä kautta lippukuntiemme tueksi.
Olemme toteuttaneet jo organisatorisia muutoksia (mm. henkilöstöuudistus) ja lisäksi vireillä on vapaaehtoisorganisaation uudistus, jotka ovat hyviä ja tarpeellisia uudistuksia. Näiden tehtyjen ja tulevien muutosten keskellä tulee pysähtyä miettimään myös kokonaisuutta, ettemme vahingossa rakenna koneistoa, joka työskenteleekin itseään vastaan.
Järjestö- ja päätöksentekorakenteemme on pysyttävä ajassa mukana ja vastattava osaltaan esitettyihin haasteisiin.
Siksi esitämme laadittavaksi selvityksen siitä, palveleeko nykyinen järjestö- ja päätöksentekorakenne meitä enää tavoitteiden saavuttamiseksi.
Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry:n ponsi Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry:n 18. Jäsenkokouksessa
Tausta
Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry:n (SP-FS) hallitus esittää 18. jäsenkokouksessaan muutoksia partion peruskirjaan osana partion ohjelmauudistusta. Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry kävi uudistuksesta hyvin perusteellisen keskustelun, ja päätti ensin esittää hallituksen esitykseen muutoksia, mutta uuden äänestyksen myötä päädyimme kannattamaan pohjaesitystä. Keskustelun aikana osa delegaation jäsenistä yllättyi maailmanjärjestöjen hitaasta reagointikyvystä, ja myös siitä, että maailmanjärjestöt käsittelevät koko peruskirjan, eivätkä pelkästään muutosehdotuksia. Osa koki tämän myötä muutosesitysten tekemisen vaarantavan koko ohjelmauudistusprojektin. Ehdotamme, että seuraavassa peruskirjan avaamisprosessissa mahdollisimman monella olisi mahdollisuus kommentoida luonnosta uudeksi peruskirjaksi, ja että Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry käy myös maailmanjärjestöjen kanssa keskustelua siitä, miten heidän osaltaan päivittämisprosessi olisi sujuvampi.
Ohjelmauudistuksesta on kyllä kerätty laajasti jäsenistöltä evästystä ja mielipiteitä, josta kiitämme ohjelmauudistusprojektin tekijöitä. Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry kokee, että mahdollisuudet kommentoida muutoksia partiomenetelmään ja kasvatustavoitteisiin ovat kuitenkin olleet rajalliset, eikä kommentointihetkellä ole välttämättä ollut ymmärrystä siitä, mihin kommentti vaikuttaa. Toisin sanoen, kommentoija ei välttämättä ole ohjelmauudistusta kommentoidessaan ymmärtänyt, että kommentoi jo ehdotusta peruskirjaan. Jossain vaiheessa, ilmeisen tiukassa aikaikkunassa on lähetetty versio kommenteille maailmanjärjestöille ennen jäsenkokouksen hyväksyntää. Pääkaupunkiseudun Partiolaiset kokee, että Suomen Partiolaisten – Finlands Scouter ry:n 18. jäsenkokouksella ei ole aitoa mahdollisuutta tehdä muutosesityksiä peruskirjaan, vaan pohjaesitys on hyväksyttävä johtuen maailmanjärjestöjen epäluotettavuudesta.
Ehdotus
- Jäsenkokous edellyttää Suomen Partiolaisten hallitusta varmistamaan, että seuraavan peruskirjan uudistamisessa jokaisella A-jäsenellä on mahdollisuus kommentoida luonnosta uudesta peruskirjasta kokonaisuudessaan ennen kuin peruskirjasta lausutaan Partioneuvostossa jäsenkokoukselle. Kommentointimahdollisuuden tulee olla avoin A-jäsenten lippukunnille, ja keskustelutilaisuuksien kommentit koostetaan partioneuvostolle tiedoksi. Osallistumisen täytyy olla mahdollista kaikille partiojohtajille, eikä esimerkiksi riippua partion O365-lisenssien omistamisesta.
- Seuraavan peruskirjan päivitysprosessissa jäsenkokousdelegaatioille annetaan riittävästi tietoa koko peruskirjan päivittämisprosessista: kuvataan osallistaminen, sekä maailmanjärjestöjen käsittelyprosessit. Tässä huomioidaan myös tilanteet, jossa jäsenkokous tekee muutosehdotuksia ja arvioidaan niiden vaikutusta päivitysprosessiin.
- Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry käy keskustelua ja tekee ehdotuksen määräaikojen lisäämisestä maailmajärjestöjen peruskirjakäsittelyyn.
