Harrastustoiminnalla on tärkeä rooli lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä ja syrjäytymisen ennaltaehkäisemisessä. Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ja Me-säätiö toteuttivat pilottihankkeena yhteistyön Itä-Helsingin lippukuntien alle 22-vuotiaiden harrastajien parissa vuosina 2023–24. Yhteistyön tavoitteena oli tehdä harrastustoiminnan vaikutukset lasten ja nuorten hyvinvointiin näkyviksi. Yhteistyössä selvisi, että partio tavoittaa harrastajia erilaisista sosioekonomisista taustoista ja vahvistaa syrjäytymiseltä suojaavia tekijöitä. Tutkimuksen tuloksista on tunnistettavissa myös kehityskohteita, joihin pureutumalla partio voi vaikuttaa lasten ja nuorten hyvinvointiin vielä laajemmin.
Me-säätiön ja PäPan yhteistyössä selvitettiin, millaisista perhetaustoista tulevia lapsia ja nuoria partiotoiminta Itä-Helsingissä tavoittaa, miten syrjäytymiseltä suojaavat tekijät toteutuvat harrastajien elämässä ja millainen vaikutus harrastuksella koetaan olevan lapsen tai nuoren hyvinvointiin. Tuloksia tarkasteltiin suhteessa vertailudataan muilta toimijoilta (kuten yhteisötalot ja urheiluseurat) sekä suhteessa tilastotietoon.
Kaikille mahdollisuus kuulua joukkoon
Pilotissa kerättiin tavoittavuus- ja vaikuttavuusdataa alle 22-vuotiailta harrastajilta ja/tai heidän huoltajiltaan. Kaiken kaikkiaan 679 harrastajalle tai heidän huoltajalleen annettiin mahdollisuus vastata kyselyyn. Ensimmäisessä vaiheessa 21 % kyselyn saaneista vastasi kyselyyn. Toisessa vaiheessa vastaajia oli 17 %, joista 53 % oli ensikertalaisia ja 47 % toista kertaa vastanneita.
Dataa kerättiin kolmesta teemasta:
- Lähtökohdista eli siitä, minkälaisista perhetaustoista partion harrastajat ponnistavat.
- Sosiaalisesta hyvinvoinnista eli siitä, onko partiolaisella ystäviä, kokeeko hän kuuluvansa ryhmään ja onko hänellä elämässään turvallisia aikuisia.
- Harrastustoiminnan vaikutuksesta hyvinvointiin eli siitä, miten partiolaiset tai heidän huoltajansa kokivat partiotoiminnan vaikuttaneen hyvinvointiinsa tai lapsensa tai nuorensa hyvinvointiin.
Tutkimuksen mukaan partio tavoittaa lapsia ja nuoria erilaisista sosioekonomisista taustoista enemmän kuin urheiluseurat.
Partio tavoittaa harrastajia erilaisista sosioekonomisista taustoista
Pilottitutkimuksessa selvitettiin syrjäytymisriskiä lisäävien taustatekijöiden esiintyvyyttä partiolaisten keskuudessa. Partiolaisten perhetaustoista kerättyä dataa analysoitiin THL:n vuoden 1987 syntymäkohorttitutkimuksen erittelemien taustatekijöiden kautta. Näitä taustatekijöitä ovat perheen pienituloisuus, yhden vanhemman perhemuoto, vanhempien pitkittynyt kotona olo tai matala koulutusaste.
Tutkimuksessa selvisi, että 31 % partion harrastajista on heikommassa asemassa eli heidän perhetaustassaan toteutuu yksi tai useampi taustatekijä. Taustatekijät eivät suoraan kerro syrjään jäämisen riskistä, mutta ne voivat tutkimuksen mukaan lisätä riskiä etenkin kasautuessaan.
Tutkimuksessa selvisi myös, että valtakunnallista vertailudataa tarkasteltaessa partio tavoittaa lapsia ja nuoria erilaisista sosioekonomisista taustoista enemmän kuin urheiluseurat. Toisaalta taas yhteisötaloihin verrattuna partio tavoittaa keskivertoa vähemmän heikommassa asemassa olevia. Tätä voi osaltaan selittää se, että monen yhteisötalotoimijan ensisijainen lähtökohta ja tavoite on nimenomaan heikommassa asemassa olevien mukaan saaminen.
Yli 70 % vastanneista kokee olevansa tärkeä osa lippukunnan yhteisöä.
Partioharrastus vahvistaa syrjäytymiseltä suojaavia tekijöitä
Harrastus voi parhaimmillaan olla keskeinen paikka tärkeiden syrjäytymiseltä suojaavien tekijöiden vahvistamiselle. Tässä yhteydessä suojaaviksi tekijöiksi kutsutaan seuraavia hyvinvoinnin osa-alueita: ystävyyssuhteita, kokemuksia turvallisesta aikuisesta, tunnetta kuulumisesta sekä motivaatiota oppia. Nuoret itse kokevat ystävien puutteen yhdeksi keskeisimmäksi syyksi syrjäytymiselle (Nuorisotutkimusseura, 2017).
Kyselyn molemmilla kierroksilla kerätyn datan mukaan 91 % vastaajista koki, että lapsella tai nuorella on vähintään yksi hyvä ystävä. Vaikka kokonaismäärään ei tullut kyselykierrosten välillä muutosta, voitiin tuloksia perhetaustoittain tarkastellessa nähdä positiivista nousua heikommassa asemassa olevien harrastajien osalta (82 % > 94 %).
69 % vastaajista koki ensimmäisellä kyselykierroksella, että lapsi tai nuori voi tarvittaessa keskustella mieltä painavista asioista perheen ulkopuolisen aikuisen kanssa. Toisella kierroksella nähtävissä oli pientä nousua, sillä 77 % vastaajista, joilla ei ollut taustatekijöitä ja 73 % heikommassa asemassa olevista koki, että lippukunnan toiminnassa on aikuinen, jolle voi puhua mieltä painavista asioista.
89 % vastaajista koki, että lapsi tai nuori kuuluu johonkin itselleen tärkeään ryhmään.
Partiolaiset sijoittuvat sosiaalisen hyvinvoinnin osa-alueen vastauksillaan vertailudatan keskimaastoon tai kärkipäähän.
Kyselyn ensimmäisellä kierroksella 44 % vastaajista koki, että partiotoiminta on parantanut tai parantanut erittäin paljon heidän hyvinvointiaan.
Lähes puolet partiolaisista kokee partiotoiminnalla olevan myönteisiä vaikutuksia hyvinvointiin
Kyselyn ensimmäisellä kierroksella 44 % ja toisella kierroksella 39 % vastaajista koki, että partiotoiminta on parantanut tai parantanut erittäin paljon heidän hyvinvointiaan. Loput kyselyihin vastanneista partiolaisista kokivat, että toimintaan osallistuminen ei ole muuttanut hyvinvointia edeltävän kuuden kuukauden aikana. Jos kyselykierrosten välistä muutosta tarkastellaan perhetaustoittain, voidaan nähdä positiivista nousua heikommassa asemassa olevien harrastajien osalta (29 % > 41 %). Suhteessa urheiluseuroihin partio asettuu joukon keskelle ja yhteisötaloihin verrattuna hieman keskitasoa matalammalle. Tätä saattaa osaltaan selittää se, että yhteisötalojen vastauskattavuus oli partiota heikompi.
Huomionarvoista on, että kukaan partiolaisista ei kokenut toiminnan huonontaneen hyvinvointia. Urheiluseuroissa ja yhteisötalotoiminnassa keskimäärin 5 % vastanneista koki toiminnan vaikuttaneen negatiivisesti hyvinvointiin eli huonontaneen tai huonontaneen erittäin paljon hyvinvointia.
Kyselyn molemmilla kierroksilla 91 % vastaajista koki, että lapsella tai nuorella on vähintään yksi hyvä ystävä.
Tutkimusdata auttaa tukemaan lippukuntia paremmin
Jotta harrastustoiminnalla voidaan ehkäistä syrjäytymistä ja lisätä hyvinvointia, tulee sen tavoittaa lapsia ja nuoria erilaisista lähtökohdista. Tutkimuksen mukaan partioharrastus oli useammin ainoa harrastus tai ohjattu vapaa-ajan toiminta harrastajille, jotka olivat heikommassa asemassa. Tämä kertoo, että kyselyiden kohderyhmänä olleet itähelsinkiläiset lippukunnat tavoittavat lapsia ja nuoria erilaisista lähtökohdista. Kuitenkin kun tuloksia suhteutetaan lippukuntien toiminta-alueiden lasten ja nuorten yleiseen demografiaan, taso voisi olla vielä korkeampi.
Partiotoiminnassa toteutuu myös syrjäytymiseltä suojaavia tekijöitä, kuten kuuluvuuden tunnetta. Yli 70 % kokee olevansa tärkeä osa lippukuntansa yhteisöä.
Positiivisten huomioiden lisäksi tutkimusdata antaa viitteitä myös kehityskohteista. Vaikka 91 % vastaajista koki, että lapsella tai nuorella on vähintään yksi hyvä ystävä, tarkoittaa tämä samalla, että noin joka kymmenennellä lapsella tai nuorella ei ole yhtään hyvää ystävää.
Yhteistyöhankkeesta saadun tutkimustiedon valossa partiossa tehdään siis monia asioita hyvin, mutta parantamisen varaa löytyy. Kerätty data auttaa tunnistamaan onnistumisten lisäksi kehityskohteet ja kohdentamaan resursseja niihin.
Näin tutkimus toteutettiin
Me-säätiön ja Pääkaupunkiseudun Partiolaisten pilottitutkimus toteutettiin vuosien 2023 ja 2024 aikana. Kyselydataa kerättiin kahdessa erässä syksyn 2023 ja kevään 2024 aikana.
Kaiken kaikkiaan 679 harrastajalle tai heidän huoltajallensa annettiin mahdollisuus vastata kyselyyn. Ensimmäisessä vaiheessa 21 % kyselyn saaneista vastasi kyselyyn. Toisessa vaiheessa vastaajia oli 17 %, joista 53 % oli ensikertalaisia ja 47 % toista kertaa vastanneita.
Me-säätiö vastasi mittaamisteknologiasta ja datan analysoinnista. Data kerättiin standardoidulla mittaristolla, joka on vertailukelpoista muiden, esimerkiksi seura- ja järjestötoimijoiden kanssa. Kyselyt toimitettiin sähköpostitse 7–22-vuotiaille itähelsinkiläisille partiolaisille henkilökohtaisilla linkeillä partion jäsenrekisteri Kuksan kautta.
Yhteistyössä selvitettiin
- millaisista perhetaustoista tulevia lapsia ja nuoria partiotoiminta Itä-Helsingissä tavoittaa
- miten syrjäytymiseltä suojaavat tekijät toteutuvat harrastajien elämässä ja
- millainen vaikutus harrastuksella koetaan olevan lapsen tai nuoren hyvinvointiin.
Tuloksia tarkasteltiin suhteessa vertailudataan muilta toimijoilta (kuten yhteisötalot ja urheiluseurat) sekä suhteessa tilastotietoon. Yhteensä aineistona oli yli 2 200 vastausta, joka on otos noin 14 000 junioriharrastajasta. Seuran tai muun toimijan vastausprosentti oli keskimäärin 17 % (vaihteluväli 5–34 %).
Kahden kyselyn dataa vertailemalla päästiin tarkastelemaan muutoksia hyvinvointimittareissa, esimerkiksi suhteessa perhetaustaan. Toisella kierroksella mukana oli myös uusia kysymyksiä ja muuttujia.
