Heppu haastatteli vantaalaisen Partiokannus ry:n sekä Espoon Partiotuki ry:n puheenjohtajia. Kaksi lähekkäin toimivaa järjestöä ovat sekä erilaisia että samanlaisia. Yhdistävä piirre on erityisesti oman alueen lippukuntien taustatukena toimiminen.
Kuin kaksi marjaa? Ei. Espoon Partiotuki ry eli EPT ja vantaalainen Partiokannus ry ovat samalla asialla, mutta toimivat eri tavoin. Molemmat tarjoavat vahvan selkänojan alueensa lippukunnille ja se onkin merkittävin yhteinen tekijä.
Järjestöillä on seitsemän vuotta ikäeroa. EPT juhlii tänä vuonna 60-vuotista taivaltaan, kun taas Partiokannus vietti viisikymppisiään vuonna 2021. Tarina kumpaisenkin taustalla on samankaltainen: kaupunkien alueilla oli useita lippukuntia ja alkoi tuntua, että niiden kesken olisi syytä saada aikaan yhteisöllisyyttä. Lisäksi huomattiin, että lippukunnat tarvitsevat alueellista tukea.
EPT:n puheenjohtajana on nyt ensimmäistä vuottaan Tapiolan Kelotyttöjen Ella Hirvenkari. Hallitukseen kuuluu yhteensä yhdeksän henkilöä. Partiokannuksen puheenjohtajana toimii kolmatta vuotta Hämeenkylän Tavastien Jari Marvia. Partiokannuksen hallitukseen kuuluu seitsemän henkilöä. Molemmilla järjestöillä on yksi palkattu työntekijä ja molemmat ostavat noin yhden henkilötyövuoden.
EPT:n alueella Espoossa ja Kauniaisissa lippukuntia on yhteensä 43 ja jäseniä miltei 5000. Lippukunnista viisi on ruotsinkielisiä. EPT tavoitteleekin kielirajan ylittävää yhteistä tekemistä, jossa kaikki saavat toimia omalla äidinkielellään.
Vantaalla Partiokannuksella on 18 aktiivista lippukuntaa ja lisäksi neljä, joilla ei ole tavanomaista partiotoimintaa. Vantaalla partiolaisia on hiukan alle 1600. Lippukuntien ja aktiivisten partiolaisten määrät siis vaihtelevat, mutta taustatyölle ja -tuelle on tilausta joka tapauksessa.
Mihin aluejärjestöjä tarvitaan?
Aluejärjestö, partiopiiri (pääkaupunkiseudulla PäPa) ja Suomen Partiolaiset. Tarvitaanko näitä kaikkia? Kyllä, sillä käytännöllisyyden ja alueellisen yhteisöllisyyden vuoksi väliportaan olemassaolo on tärkeää.
Lippukunnat tarvitsevat toisinaan tukea esimerkiksi kolotilojen löytämisessä tai talousasioiden hallinnassa. Molempiin saa apua aluejärjestöltä. Myös mahdolliset Suomen Partiolaisille asti esitettävät kysymykset voidaan kanavoida alueellisen järjestön kautta – ja ehkä vastaus löytyykin jo matkalta.
Vähissä ovat asiat, jotka voi tehdä oikein vain yhdellä tavalla. Partion aluejärjestön toiminta kuuluu siihen suureen joukkoon pyrkimyksiä, jotka voi toteuttaa useammalla tavalla erittäin hyvin ja toimivasti.
Alueellista yhteistyötä ja yhteisöllisyyttä kisoilla
Kilpailut kuuluvat partiotoimintaan kuin löylynheitto saunaan.
Vantaalla Partiokannus ei niinkään itse järjestä kisoja, vaan on enemmänkin niiden tilaajan roolissa. Vantaan lippukunnat on jaettu neljään alueeseen ja järjestysvuoro kiertää niiden välillä. Mikään lippukunta ei siis yksinään ole järjestelyvastuussa isompien kisojen järjestämisestä, vaan ne tehdään yhdessä.
Oman alueen lippukunnille järjestetään lisäksi johtajahuoltoa ja kaikille avoimia ensiapukursseja. Ensisijalla ovat kuitenkin vantaalaiset lippukunnat. Tarjontaan kuuluvat EA1-, EA2- ja kertauskurssit. On tärkeää, että mahdollisimman moni johtajaikäinen on suorittanut vähintään EA1-kurssin.
EPT puolestaan järjestää muun muassa Punkku- ja Pinkki-nimisiä partiotaitokilpailuja. Mukaan saa tulla muitakin kuin oman alueen lippukuntia. Kisat ovat kuitenkin niin suosittuja, että kaikki halukkaat eivät valitettavasti mahdu mukaan. Käytäntö onkin muuttumassa siten, että espoolaisilla ja kauniaislaisilla lippukunnilla on ensisijainen osallistumisoikeus.
Lisäksi EPT järjestää alueensa lippukunnille sähly- ja rantalentopalloturnauksia sekä Vimma-viikonloppuja. Näissä eri lippukuntien partiolaiset pääsevät tutustumaan toisiinsa. Myös johtajahuoltotapahtumat tuovat partiolaisia yhteen.
Kämppä, kansainvälisyys ja kesäleiri
Sekä EPT:n että Partiokannuksen tehtävälistalla on kuuden vuoden välein kesäleiri oman alueen lippukunnille. Tapahtumien vuosittainen rytmi pitää sisällään lippukuntien omat, PäPan ja SP:n leirit, sekä välillä huilivuoden täysin ilman kesäleiriä. EPT:n seuraava kesäleiri Väiski järjestetään vuonna 2025 ja Partiokannuksen leiri kesällä 2026.
Vantaalaisilla partiolaisilla on lisäksi ystäväkaupunkeja Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Ystävysten kesken järjestetään joka neljäs vuosi pohjoismainen Nord Treff -kesäleiri. Järjestysvuoro kiertää maiden kesken; viimeksi leiri on ollut Norjassa.
EPT:n toimintaa rikastuttaa vielä Nuuksiossa sijaitseva oma kämppä Myllis, joka onkin ahkerassa käytössä. Kämppää voivat vuokrata alueen ulkopuolisetkin lippukunnat, jos se on vapaana. Myllikseen liittyy hauska yksityiskohta: kämpän vessa on tapetoitu leirimerkeillä, joita ei koronan takia voitukaan käyttää! Erikoinen muisto erikoisesta ajanjaksosta.
