Luontokuvaaja Eeva Mäkiselle, 35, valokuvaus on tapa herätellä ihmisiä pohtimaan omia arvojaan ja rakentamaan omaa luontosuhdetta.

Kirkassilmäinen nainen istuu olohuoneessaan hirsisen seinän edessä. Hän on luontokuvaaja ja eräopas Eeva Mäkinen. Koti on Eevalle erityinen, sillä kyse on hänen itse rakennuttamastaan talosta Kuusamossa, suoraan pohjoisen luonnon sydämessä.

Pohjois-Pohjanmaan Limingassa varttuneelle Eevalle luontoyhteys on muodostunut jo lapsuudessa, ja luontokuvaajan ammattikin valikoitui kuin itsestään. Alueen luontokuvaajat toimivat nuorelle Eevalle inspiraationa.

Koira ja nainen istuvat lumihangessa.
Eeva ja lemmikkikoira.

”Paikallisten valokuvaajien otoksia nähdessäni ajattelin, että vau, tuollaisia minäkin haluan osata ottaa!” hän muistelee.

Kodin tuntua kotimaan luonnosta

Vaikka Eevan sydän sykkii pohjoisen luonnolle, hän on nähnyt paljon luontoa myös muualla. Eeva on matkustanut lapsesta saakka perheensä kans- sa, asunut pääkaupunkiseudulla ja elänyt myös ulkomailla Meksikossa.

Matkakohteesta riippumatta kamera kulki vankasti mukana, mutta silti jotakin puuttui. Eeva totesi, että ulkomailla kuvaaminen ei ole häntä varten.

”Halusin löytää valokuvaamiseen sellaisia hetkiä, joissa tuntuu kuin olisi kotonaan”, hän luon- nehtii.

Kodin tuntu syntyy Eevan kuviin muun muassa pehmeää mutta näyttävää valaistusta taltioimalla.

”Jossakin paikassa saattaa olla kerran kolmessa kuukaudessa upea lyhyt valoilmiö, ja sellaisiin hetkiin haluan ehtiä kuvaamaan”, Eeva kertoo.

Retkien kautta arvojen äärelle

Nuoruuden matkailujen jälkeen Eeva kävi eräopaskoulutuksen vuonna 2015. Koulutuksen aikana hän vietti runsaasti aikaa ulkona, jolloin myös mahdollisuuksia havainnoinnille, katselulle sekä kuvaamiselle oli runsaasti. Samaan aikaan hän ta- jusi luontokuvaamisen olevan ”hänen juttunsa”.

”Oli koulutuksen aikana minkälainen keli tahansa, tuntui aina siltä, että olin juuri oikeassa paikassa. En haikaillut ikinä minnekään muualle”, Eeva muistelee.

Ahaa-elämysten, maastossa liikkumisen ja kuvaustaidon lisäksi Eeva sai koulutuksesta myös työkaluja omien tapahtumien järjestämiseen. Nykyään hän ohjaa säännöllisesti opastettuja erä- ja kuvausretkiä.

Ruskainen maisema joelle.

Vaikka retkiin liittyy tietynlaisia luonnon kunnioittamisen piirteitä, Eeva ei halua tuputtaa kenellekään valmiita arvo- ja ajatusmalleja. Jo ihmisen saattaminen luontoon on kokemus, jolla retkeilijän mieli avautuu arvopohdinnan äärelle.

Usein retkille osallistuukin Eevan mukaan henkilöitä, joilla on jo valmiiksi kiinnostusta ja kunnioitusta luontoa kohtaan.

Kunnioitus ympäristöä, eläimiä ja luontoa kohtaan on myös Eevalle itselleen kuvaamisen yksi tärkeä ohjenuora.

”Tärkeää on olla tietoinen säännöistä ja siitä, miten luonnossa liikkuu. Mikään kuva ei ole luonnon vahingoittamisen arvoinen”, hän muistuttaa.

Kuvalla voi ottaa kantaa

Eeva on sosiaalisessa mediassa aktiivinen ja jakaa otoksiaan säännöllisesti seuraa- jilleen.

Monelle luontokuvaajalle somepäivitykset ja kuvatekstit ovat oman työn julkaisemisen ja levittämisen lisäksi alustoja, joilla he ottavat kantaa esimerkiksi ympäristöpolitiikkaan tai luonnonsuojeluun. Eevan tileillä näin ei kuitenkaan ole, vaan julkaisut ja kuvatekstit ovat usein lyhyitä ja ytimekkäitä.

Pieni lintu oksalla.

Ohjaamiensa retkien tapaan Eeva kokee jo itse kuvien olevan keino ottaa kantaa ja vaikuttaa, eikä pitkiä sanallisia kannanottoja välttämättä tarvita.

”Valitut kuvauspaikat sekä mitä niistä kertoo ja näyttää ovat itsessään keskusteluun osallistumista”, kuvaaja luonnehtii.

Esimerkiksi vanhojen suojeltavien metsien, uhanalaisten lintulajien tai lähiluonnon arvon sanomaa voi levittää niin tekstillä kuin kuvia julkaisemalla.

Eeva korostaa arvojen merkitystä myös yritystyöskentelyn kohdalla. Hän on työskennellyt lukuisten kotimaisten yritysten kanssa sekä erilaisissa matkailu- ja luontokampanjoissa. Jo ihmisen saattaminen luontoon on kokemus, jolla retkeilijän mieli avautuu arvopohdinnan äärelle.

Mihin tahansa yhteistyöhön tai työpyyntöön Eeva ei kuitenkaan suostu, eikä hän pelkää kieltäytyä isojenkaan asiakkaiden tarjouksista. Vaikka arvot ohjaavat Eevaa, täydellisyyteen ei voi pyrkiä. Ei ole olemassa sellaista yritystä tai yhteistyökumppania, joka täyttäisi aivan kaikki eettiset kriteerit ja toimisi sataprosenttisen ekologisesti.

”Jätän kuitenkin kalenteristani pois sellaisten yritysten työpyynnöt, joiden arvot ovat räikeässä ristiriidassa omieni kanssa”, Eeva toteaa.

Töitä ja kysyntää kuvaajalle on riittävästi, vaikka pohjoiseen muuttamisen jälkeen asiakkaiden saanti ja riittävyys jännittivät.

Oma paikka lähiluonnossa

Eevan kuvissa näkyy niin tunnettuja luontokohteita kuin otoksia oman kodin lähettyviltä. Lähiluonto on aina ollut Eevalle tärkeää ja hän kannustaakin jokaista tutustumaan asuinpaikkansa metsiin ja muihin kohteisiin. Yhtä ainutlaatuisia luontoelämyksiä voi saada niin Lapin erämaissa kuin omalla takapihalla.

Jo ihmisen saattaminen luontoon on kokemus, jolla retkeilijän mieli avautuu arvopohdinnan äärelle.

Eeva Mäkinen

”Kaikista hienointa on, kun lukee karttaa ja löytää sen avulla kodin läheltä jonkun oman salapaikan, hienon kiven tai puun”, Eeva hehkuttaa.

Pienetkin paikat ovat monille todella tärkeitä. Ihmiset voivat Eevan mukaan vahvistaa luontosuhdettaan esimerkiksi havainnoimalla vuodenaikojen vaikutusta lähimetsän lempipuuhun.

”On hienoa, kun lähiluonnosta voi oppia erikoisiakin asioita havainnoimalla, eikä aina vain kirjasta lukemalla”, Eeva kuvailee.

Auringonvaloa siivilöityy puiden latvojen välistä.

Eeva on itse löytänyt kodintuntuisen lähiluontonsa Kuusamon hirsitalon luota. Uuden kodin arki on alkanut asettua rakennusurakan jälkeen. Hän on innoissaan tulevista luontokokemuksista.

”Olen täällä omalla järvellä oppinut muun muassa isokoskeloista seuraamalla niiden syysnuottausta”, Eeva kertoo.