Mitkä ihmeen PäPan piirivaalit?

Missä ja miten valitaan piirinjohtajat? Kuka saa äänestää piirin kokouksessa? Mitä tarkoittikaan piiri- tai partioneuvosto? Haastattelussa Pääkaupunkiseudun Partiolaisten vaalitoimikunnan puheenjohtaja Nuutti Lehtikuja. Hän kertoo, millä tavoin partiovaalit näkyvät meidän kaikkien partioarjessa.

Seuraava PäPan piirin kokous pidetään 20.10.2024 ja siellä tehdään piirin keskeiset henkilövalinnat. Kokouksessa valitaan uusi piirinjohtaja, piirin varajohtaja sekä piirineuvoston puheenjohtaja ja jäsenet.

Piirin vaalit voivat kuulostaa hankalilta ja epäselviltä, jos niihin ei ole perehtynyt. Yhdistyshallinto
on kuitenkin pakollinen osa toimintaa niin partiossa kuin muissakin yhdistyksissä. Sillä varmistetaan yhdistysten toimintaedellytykset nyt ja tulevaisuudessa.

”Vaikka hallintopartio ei itsetarkoituksellista olekaan, se mahdollistaa arkista partiotoimintaa”, PäPan vaalitoimikunnan puheenjohtaja Nuutti tiivistää.

Yhdistyshallinnolliset asiat eivät koskaan ole partion pääasiallinen tarkoitus, mutta ne ovat välttämättömiä partioliikkeen päämäärien saavuttamiseksi. On kuitenkin ihan ymmärrettävää, jos vaalit eivät kiinnosta kaikkia partiolaisia.

Mitä piiri- ja partioneuvosto tekevät?

Piirineuvosto on toimielin, joka operoi ikään kuin lippukuntien äänenä piirin kokousten välissä. Se kokoontuu 3–4 kertaa vuodessa. Jokaiselta piirin alueelta valitaan piirineuvostoon piirineuvoksia, joiden lukumäärä perustuu alueen jäsenmäärään. PäPassa on yhteensä 29 piirineuvosta. Jokaisella piirineuvoksella on myös varajäsen.

Näiden valintojen lisäksi piirin kokouksessa valitaan myös PäPan ehdokkaat Suomen Partiolaisten (SP) partioneuvostoon. Vaikka heitä kutsutaan ehdokkaiksi, on heidät kuitenkin käytännössä jo valittu partioneuvoston jäseniksi, sillä ehdokkaita asetetaan yhtä monta kuin piirillämme on paikkoja. Viralliset
valinnat vahvistaa kuitenkin Suomen Partiolaisten jäsenkokous, joka koostuu piirien asettamista kokousdelegaatioista. PäPaa edustava ryhmä valitaan lokakuun piirin kokouksessa.

Äänioikeus ja ehdokkuus PäPan vaaleissa

Piirin kokouksessa äänivaltaa saavat käyttää niin sanotut piirin varsinaiset jäsenet. He ovat piirin jäsenrekisterissä, omaavat partiojohtajavaltakirjan ja ovat maksaneet kuluvan vuoden
jäsenmaksun. Lisäksi piirin lippukunnilla on yksi ääni alkavaa kahtakymmentäviittä jäsenmaksun maksanutta partiolaista kohden. Näitä lippukuntien ääniä puolestaan käyttävät lippukuntien
nimeämät edustajat.

Ehdolle PäPan vaaleissa voi asettua rohkeasti! Piirin sääntöjen mukaan piirineuvoston johtajan ja jäsenten on oltava piirin varsinaisia jäseniä, mutta muihin henkilövalintoihin tällaista ehtoa ei ole. Piirin kokous on avoin kaikille partiolaisille riippumatta siitä, onko äänioikeutettu. Kaikilla piirin jäsenillä, partion työntekijöillä ja kannattajajäsenillä on kokouksessa myös puheoikeus. Piirin kokous ja piirineuvoston kokoukset striimataan PäPan YouTube-kanavalle, joten kaikilla on mahdollisuus myös seurata
kokouksia etänä.

Piirihallitus johtaa piiriä

Piirin kokouksen lisäksi myös piirineuvoston kokouksessa tehdään henkilövalintoja myöhemmin syksyllä. Istuva piirineuvosto valitsee piirihallituksen jäsenet syyskokouksessaan 23.11.2024.

Piirihallitukseen valittavat jäsenet tulevat toimimaan piirin toiminnanalojen puitteissa omissa tehtävissään. Näitä vastuualueita ovat ohjelma ja kasvatus, viestintä ja markkinointi, lippukuntatuki, vapaaehtoistuki, koulutus, moninaisuus, yhteiskuntasuhteet sekä tapahtumat.

”Vaikka näistä henkilövalinnoista äänestää piirineuvosto, lippukuntien ääni kuitenkin kuuluu, sillä ne ovat päätöksillään valinneet jäsenet piirineuvostoon”, Nuutti muistuttaa.

Miten partiovaalit näkyvät harrastusarjessa?

Nuutti kertoo, että piirivaalien merkitys näkyy monin tavoin jokaisen partiolaisen arjessa sudenpennusta aikuiseksi. Esimerkiksi piirin rahankäyttöä koskevat ratkaisut kuuluvat piirineuvostolle, joten sinne valituilla henkilöillä on melko paljon valtaa muun muassa taloudellisissa kysymyksissä. Sellaisia ovat esimerkiksi se, minkälaisia kämppäprojekteja tehdään, ostetaanko vai myydäänkö kämppiä tai kenties remontoidaanko niitä. Piirineuvosto päättää myös jäsenmaksuista sekä mahdollisista
jäsenmaksuhelpotuksista, ja vaikuttaa sen kautta partion saavutettavuuteen.

Piirihallituksenkin toiminta näkyy kaikkien piirin jäsenten arjessa. Esimerkiksi yhteiskuntasuhteista vastaava jäsen tekee aktiivista työtä partiolaisten edunvalvonnan puolesta. Edunvalvonnalla voidaan vaikuttaa esimerkiksi kaupunkien päätöksentekoon muun muassa retkimaastojen tai meripartiolaisten venepaikkojen suhteen. Partioneuvostossa taas päätetään esimerkiksi adventtikalenterin hinnasta sekä siitä, miten kalenterituotot jakaantuvat lippukunnan, piirin ja keskusjärjestön välillä.