”Partio on yksi niistä toimijoista, joka voi ja jonka pitää kouluttaa nuoria vapaudesta ja demokratiasta”. Näin ajattelee Viron partioyhdistyksen talousjohtaja Gregor Pihlak.

Viro on noin 1 370 000 asukkaan maa, jossa partiotoimintaa aktiivisesti järjestää ja organisoi maan partioliikkeen keskusjärjestö Viron partioyhdistys (Eesti Skautide Ühing, ESÜ). Yhdistykseen kuuluu reilut 1000 jäsentä ja se on osa maailmanjärjestö WOSM:ia.

Maassa toimii myös aktiivisesti Viron opasyhdistys (Eesti Gaidide Liit), joka on osa partiotyttöjen maailmanliittoa WAGGGS:ia. Tässä jutussa keskitymme Viron partiotoimintaan juuri Viron partioyhdistyksen näkökulmasta.

Partiotoiminnan ensiaskeleet

Virolaisen partiotoiminnan alun historia on osittain tuntematon ja siitä on tehty monenlaisia tulkintoja. Yhden suositun tulkinnan mukaan ensimmäinen partioyksikkö perustettiin Pärnuun vuonna 1912 ja seuraava myöhemmin Tarttoon 1916.

Varhaista partiotoimintaa järjestettiin yleensä koulujen tiloissa esimerkiksi koulupäivien jälkeen. Vuoteen 1940 mennessä partiotoiminta oli kasvanut paljon ja siinä oli mukana noin 5 000 jäsentä. Saman vuoden kesällä Neuvostoliiton miehittäessä Viron, partiotoiminta maassa lakkasi ja siirtyi sotaa pakenevien ihmisten mukana toisiin maihin, kuten Ruotsiin, Yhdysvaltoihin, Kanadaan ja Australiaan. Virolainen partiotoiminta- ja kulttuuri säilyi ulkomailla elossa samalla, kun Virossa alkoi Neuvostoliiton pioneeriliikkeen aikakausi.

Myöhemmin 1980-luvun lopulla vanhat partiojärjestöt alkoivat uudelleen järjestäytyä ja partiotoiminta Virossa alkoi taas elpyä. Viron partioyhdistys ESÜ perustettiin vuonna 1995, jonka 30-vuotista taipaletta juhlitaan kuluvana vuonna.

Viron partioyhdistyksen talousjohtajan ja aktiivin Gregor Pihlakin mukaan mielikuvat partioliikkeestä pioneeriliikkeen kaltaisena järjestönä ovat valumassa pois, jos niitä on koskaan ollutkaan. ”Asenteet partiolaisia kohtaan ovat lähtökohtaisesti hyvin positiivisia”, hän toteaa. Viron partioyhdistyksen pitkän tähtäimen tavoitteena on kasvaa järjestönä ja olla yhä näkyvämpi osa yhteiskuntaa.

Nuorten kasvatus ja yhteisöllisyys partiotyössä

Viron miehitys, joka kesti lähes viisi vuosikymmentä, näkyy myös partiokasvatuksen tavoitteissa. Gregor näkee tärkeänä, että nuoria koulutetaan päätöksenteosta, vapaudesta ja demokratiasta, sillä niitä ei ole koskaan pienelle maalle vain annettu. Nuorilla on siis oma velvollisuutensa vaalia ja ylläpitää näitä arvoja sekä maan itsenäisyyttä.

”Koen, että partiolaisilla on myös hyvät valmiudet toimia erilaisissa kriisitilanteissa”, Gregor lisää.

Maan suurimpana nuorisojärjestönä partio onnistuu myös tavoittelemaan toimintaansa paljon erilaisia nuoria.

Virossa eri kieliyhteisöt elävät usein rinnakkain mutta erillään toisistaan. Toistaiseksi esimerkiksi vironkieliset ja venäjänkieliset lapset käyvät usein eri kouluja ja elävät näin omissa kuplissaan. Gregor nostaa esille, kuinka juuri partiotapahtumissa kohtaavat nuoret, jotka eivät omassa arjessaan välttämättä tapaisi toisiaan. Yhteisen tekemisen äärellä on tilaa vuoropuhelulle ja tutustumiselle. Partiossa syntyy siis tilaa kohtaamisille, johon arki ei aina taivu.

Juhlavuoden hulinaa

Viron partioyhdistyksellä on metsästysmaja ”Tagametsa”, joka on tällä hetkellä perusteellisen remontin kohteena. Remontin on tarkoitus valmistua vuoden loppuun mennessä, jotta siellä voidaan järjestää suurempia partiotapahtumia jo ensi vuonna.

Gregor iloitsee erityisesti tulevaisuuden mahdollisuuksista järjestää kansainvälisiä partiotapahtumia ja kutsua ystäviä ympäri maailman. Yhdistys on juhlinut 30-vuotista taipalettaan pitkin vuotta, joka huipentuu kansallisessa televisiossa näytettävään lyhytelokuvaan Viron partiotoiminnasta.

Virossa tapahtuu:

  • Balti Jamboree 11.– 17.7.2026 – Leirille odotetaan 11–17-vuotiaita leiriläisiä ja 18-vuotta täyttäneitä palvelutiimin jäseniä (IST).
  • Erna-vaelluskilpailu elokuussa 2026 – Kolmella eri vaikeustasolla järjestettävä seikkailumielinen kisa kaikille vaeltamisen ystäville.
  • Vaelluksesta pitäville Viron kansallispuistot ja patikkareitit tarjoavat myös kauniita suo- metsä- ja rannikkomaisemia. Mikäli siis vielä syysvaelluksen retkikohde on päättämättä, vilkaise luontopolkumahdollisuudet Virossa!