Ilmastoreppu on somekampanja, jonka Suomen Partiolaiset toteutti yhdessä metsäteollisuusyhtiö UPM:n ja somevaikuttajien kanssa. Kampanjan tavoitteena oli tuoda esiin nuorten ajatuksia, ideoita ja huolia liittyen ilmastoon ja ympäristöön. Hepun toimittaja Anna Colussi analysoi ilmastorepun sisältöä.

Ilmastoreppuun kerättiin vuoden 2021 aikana satoja viestejä suomalaisilta nuorilta. Viesteistä paistaa läpi nuorten huoli tulevaisuudesta mutta myös määrätietoinen asenne ilmastotoimia ja ympäristönsuojelua kohtaan. Viesteistä välittyy se, kuinka suuri merkitys luonnolla ja ympäristöllä on nuorille. Nuorten huoli Suomen luonnosta on suuri, ja useissa viesteissä toistuu toive siitä, että myös tulevat sukupolvet pääsisivät nauttimaan luonnosta.

”Teethän päätöksiä, joiden avulla tulevaisuudenkin partiolaiset voivat nauttia luonnosta”, eräässä viestissä lukee.

Arkiset ilmastoteot ja pienetkin eleet ympäristön hyväksi ovat monelle merkityksellisiä. Moni puhui viesteissään esimerkiksi kasvisruoan lisäämisestä tai roskien kierrättämisestä sekä omista teoistaan ympäristön hyväksi.

”Ite kävin mun kaverin kanssa tien reunoilta jonku matkaa keräilemässä kaikennäkösiä roskia, jopa kaikista pienimpiä… Saatiin pari semmosta isoa roskapussillista, ihmiset kyllä roskaa tosi paljon… Sattuu sydämeen. Käydään varmaan kohta taas uudelleen :)”, kertoo eräs nuori viestissään.

Kasvatustavoitteita ja tiedonjanoa

Ilmastorepussa näkyy hyvin konkreettisesti partion kasvatustavoitteiden toteutuminen. Partiolla on kasvatustavoitteita, jotka on jaoteltu neljään eri osa-alueeseen: suhde itseen, suhde toisiin, suhde yhteiskuntaan ja suhde ympäristöön. Nämä tavoitteet kulkevat läpi ikäkausien ja ohjaavat partiotoimintaa. Ilmastoreppu antaa sekä partiolaisille että ei-partiolaisille nuorille tilaisuuden vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin, pohtia omaa luontosuhdettaan ja edistää kestävämpää tulevaisuutta.

Ilmastoreppuun viestejä lähettäneet nuoret ovat kiinnostuneita ilmasto- ja ympäristökysymyksistä. Viesteistä välittyykin sekä halu parantaa omaa tietämystään että into jakaa omaa tietoa muille. Moni mainitsee viestissään esimerkiksi vaateteollisuuden tai maatalouden aiheuttamat päästöt. Kiinnostus kestävää elämäntapaa ja yhteiskuntaa kohtaan on suuri. Toisaalta monessa viestissä muistutetaan siitä, että ihmiset tulevat eri lähtökohdista.

”Me pohjoisten partiopiirien alueelle toivomme, että ilmastoystävällistä autoilua tuetaan myös pohjoisessa eikä julkisesta liikenteestä leikata. Lisäksi toivomme kestävämpää metsänhoitoa ja metsien virkistyskäyttöä.”

Nuorten ääni kuuluviin

”Kuuntelethan nuoria myös ilmastoasioissa, kiitos”, kirjoittaa eräs nuori viestissään.

Moni nuori toivoo viesteissään, että päättäjät kuulisivat nuoria paremmin ilmasto- ja ympäristöasioissa. Nuoret haluavat vaikuttaa ja saada äänensä paremmin kuuluviin.

”Hei, ilmastonmuutos on ilmiö, joka vaikuttaa meidän kaikkien elämään ihan lämpimämmistä talvista suurempiin myrskyihin. Nyt olisi oikeasti aika tehdä päätöksiä ja toimia eikä vaan jatkaa eteenpäin lupauksilla mitä tulevaisuudessa aiotaan tehdä. Nuorten ääniä tulisi alkaa kuuntelemaan enemmän päätöksenteossa, koska mekin tiedämme (välillä tuntuu että paremmin kuin aikuiset), että aikaa ei oikeasti ole enää paljon. Aika toimia on nyt”, kirjoittaa 15-vuotias Ronja.

Pidetäänhän huolta luonnosta, jotta se voi pitää huolta meistä.

Myös tubettaja Tiia Suomalainen ja hänen seuraajansa toivovat enemmän tekoja ja nuorille mahdollisuutta vaikuttaa.

”Päättäjiltä enemmän tekoja – vähemmän puhetta. Tämä ei ole pienen ihmisen käsissä enää, vaan päättäjien tulee tehdä isoja päätöksiä. Nuorillekin mahdollisuuksia vaikuttaa ilmastoon.”

Partion päämääränä on kasvattaa lapsista ja nuorista aktiivisia ja vastuuntuntoisia yhteiskunnan jäseniä. Nuorten kiinnostus yhteiskunnallisia kysymyksiä ja vaikuttamista kohtaan on suuri.

”Moi! Haluaisin olla isona pääministeri, koska haluan että Suomessa voidaan elää turvallisesti ja ympäristöystävällisesti. Meillä nuorilla on paljon ideoita, joita ollaan valmiita toteuttamaan. Esimerkiksi voitaisiin auttaa mehiläisiä tekemällä mehiläispuistoja. Niissä olisi kukkia ja pesimispaikkoja. Ihmiset saisivat ihastella kukkia, mutta mehiläisiä ei saisi häiritä. Kaikkia tarvitaan, me ei onnistuta yksin!” kertoo 12-vuotias Elli.

Ilmastonmuutos on ongelma, jota ei voi ratkaista yksin.

”Yhteinen tekeminen on tärkeää. Siksi myös ilmaston pelastamiseen tarvitaan yhteistä voimaa ja yhteenkuuluvuutta. Kaikki voivat auttaa itse, mutta kukaan ei voi pelastaa maailmaa yksin. Pienilläkin teoilla on suuri vaikutus”, kirjoittaa 12-vuotias Katri.

Yhteen hiileen puhaltaminen ei ole aina helppoa, mutta sitä tarvitaan.

Suojelun arvoinen levähtämispaikka

”Pidetään huolta luonnosta, jotta se voi pitää huolta meistä”, lukee yhdessä viesteistä.

Luontosuhde on hyvin henkilökohtainen asia. Joissakin viesteissä kuvaillaan luontoa hiljaisena levähtämispaikkana, jossa saa olla aivan rauhassa.

”Luonto merkitsee paikkaa, jossa saa olla rennosti täysin oma itsensä. Hiljainen terapiapaikka. Toinen koti, jonne on tervetullut aina. Rauhan ja vapauden paikka, jossa saa hengittää. Se on suurempi meitä ja laittaa asiat mittakaavaan. Luonto on yhdessäoloa, retkeilyä. Metsä tarjoaa rauhaa, ilmaista ruokaa, se on suomalaisen yhteiskunnan peruskivi, suojelun arvoinen asia.”

Ilmastoreppu on hyvä esimerkki hankkeesta, jolla nuoret voivat saada näkemyksensä ja huolensa esiin. Ilmastoreppua varten lähetettyjä viestejä oli satoja. Viestejä on lähettänyt kirjava joukko nuoria ympäri Suomea aina koululaisista nuoriin aikuisiin. On tärkeää, että lapsia ja nuoria kuullaan ja että he pääsevät vaikuttamaan asioihin, jotka koskevat heitä itseään. Se kannustaa lapsia olemaan aktiivisia ja vastuuntuntoisia sekä ajattelemaan itsenäisesti, kuten partion päämäärä on.

Mikä ilmastoreppu?


• Ilmastoreppu on Suomen Partiolaisten ja UPM:n yhteinen somekampanja

• Kampanja kokoaa yhteen eri-ikäisten nuorten ajatuksia ilmastosta ja ympäristöstä

• Ilmastoreppuun on kerätty viestejä sekä partiolaisilta että ei-partiolaisilta

• Viestit on osoitettu pääministeri Sanna Marinille, jolle ilmastoreppu oli tarkoitus luovuttaa joulukuussa. Tilaisuutta jouduttiin kuitenkin siirtämään ja ilmastoreppu luovutettiin pääministerille 9.2.2022.