Maisemat muuttuvat pian talven ihmemaaksi! Retkeily ja vaellus vaativat talvella hiukan enemmän valmistautumista kuin muina vuodenaikoina. Heppu haastatteli partioaktiivia, joka on myös koulutettu eräopas ja yöpynyt maastossa kaikkina vuodenaikoina yhteensä yli 1000 yötä.
Talviretkeilyssä valmistautuminen ja varusteet ovat kaiken keskiössä. Ilman kunnollisia varusteita retki tai vaellus voi olla hyvin ikävä kokemus. Nappaa seuraavat vinkit talteen, kun suunnittelet tulevia talvisia seikkailuja. Janne ”Repa” Honkanen jakaa vinkkinsä onnistuneeseen talviretkeilyyn ja -vaellukseen.
1. Kohteen valinta
”Ensimmäisillä talviaikaan suuntautuvilla päiväretkillä tai pidemmillä vaelluksilla kannattaa kohteeksi valita jokin entuudestaan tuttu paikka, jossa on käynyt muina vuodenaikoina. Tällöin tietää jo, minkälaiseen maastoon ja maisemaan on lähdössä.
Itse olen usein sanonut, että ei lähdetä mopolla moottoritielle, jos tekee ensimmäisiä talvivaelluksia tai retkiä. Kohteen valinnassa kannattaa ottaa myös huomioon maaston vaativuus, ettei reitti ole talviaikaan liian vaativa. Isot nousut ja jyrkät laskut voivat olla hyvin haastavia, jos niitä ei ole etukäteen päässyt harjoittelemaan.
Reitillä olevista kiinteistä rakennuksista kannattaa ottaa selvää ennen reissua. Löytyykö reitin varrella autiotupia tai eräkämppiä, tulipaikkoja, laavuja ja jotain muita mahdollisia paikkoja, joihin voi reitin varrella tukeutua.”
2. Valmistautuminen
”Valmistautumisessa päivän mittaiseen retkeen tai pidempään vaellukseen kaikki varusteet ja ruoka kannattaa koeponnistaa eli testata hyvin ennen reissua.
Oman toimintakyvyn testaaminen ja hyvä tunteminen on tärkeää. Kannattaa ajoissa testata omaa kylmänsietokykyä, niin varusteiden valitseminen on helpompaa.
Myös oman toimintakyvyn testaaminen kylmissä olosuhteissa on erittäin tärkeää. Varsinkin pidemmillä vaelluksilla sääolot voivat vaihdella paljon. Ei ole yhtään huono ajatus viettää ainakin yksi yö tai vuorokausi omalla takapihalla tai jossain lähistöllä. Jos jokin menee pieleen, niin maastosta pääsee silloin helposti pois.
Valmistautumisessa on tärkeää tuntea itsensä ja oma jaksaminen sekä myös mahdollinen reissukaverisi. Minkälaiset päivämatkat ovat sopivat itselle ja reissukaverille. Vaikka oma kuntosi olisi hyvä, reissukaverisi ei välttämättä jaksa samalla tavalla.
Talviolosuhteissa matkavauhti saattaa pudota jopa yhteen kilometriin tunnissa. Tämä on hyvä ottaa huomioon reissua suunniteltaessa. Liian rankkaa ja raskasta reissusta ei kannata tehdä, sillä se voi kostautua nopeasti.”
3. Varusteet
”Majoite ja vaatetus ovat tärkeässä osassa talvella maastossa liikkuessa. Vaikka olisi suunnitellut yöpyvänsä reitin varrella löytyvissä tuvissa, on oma majoite silti oltava mukana.
Ikinä ei voi tietää, tulevatko tuvat täyteen tai sattuuko matkalla jotain yllättävää. Ennakoimaton tapahtuma voi olla esimerkiksi yllättävä sääolosuhteen muuttuminen tai loukkaantuminen.
Varsinkin yön yli kestävillä retkillä tai vaelluksilla majoitteen tulee olla tuttu, jotta sen pystytys onnistuu helposti ja nopeasti myös hankalissa olosuhteissa.
Majoitteen, makuualustan sekä makuupussin tulee olla vuodenaikaan ja itselle sopivat. Neljän vuodenajan teltta tarkoittaa, että se soveltuu talvikäyttöön.
Itse en säästele makuualustassa ollenkaan. Kun alla on kylmä maaperä, makuualustan lämmöneristyskyky on ensiarvoisen tärkeää. Makuupussin lämmöneristyskyky on olematon, kun sen päällä makaa.
Makuupussin valintaan kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Miten pärjää erilaisissa lämpötiloissa ja erilaisella makuupussilla on hyvin yksilöllistä. Valmistajien antamat lämpöarvot makuupusseissa ovat suuntaa antavia ja niihin ei kannata sokeasti luottaa.
Itse omistan neljä erilaista makuupussia ja jokaiselle on oma vuodenaikansa. Niistä aina valitsen tarkoituksenmukaisen makuupussin, niin ei tarvitse öisin palella.”
Vaatetus
”Ei ole järkevämpää tapaa pukeutua kuin kerrospukeutuminen.
Yksittäinen paksu kerros on huono valinta. Silloin ei pysty säätämään omaa lämpötalouttaan. Esimerkiksi paksun toppatakin kastuessa sitä ei välttämättä saa enää kuivaksi haastavissa olosuhteissa.
Mieluummin pukee päälle neljä ohutta kerrosta kuin kaksi paksua.
Pukeutumisen äärialueet kannattaa huomioida hyvin. Tähän lukeutuvat varpaat, sormet sekä pää. Talvivaellukselle kannattaa varautua muutamilla eri pipoilla ja hanskoilla sekä useammilla sukkapareilla. Muutamat villasukat kannattaa myös pakata mukaan.
Viisaammat sanovat, että pään kautta haihtuu jopa 30 % lämmöstä. Ei siis ole yhtään yliampuvaa, että talvivaelluksella on useampi pipo mukana. Itse suosin myös monikäyttöisiä putkihuiveja.
Taukotakki on tärkeää olla mukana. Vaikka kävellessä ei olisi kylmä, pysähtyessä saattaa vilu iskeä. Tärkeää on silloin heittää kuiva taukotakki päälle ja ottaa se pois taas liikkeelle lähdettäessä.”
4. Liikkuminen ja varusteiden kuljetus
”Talvella maastossa on mahdollista liikkua monella tavalla. Kävellen (mikäli mahdollista), lumikengillä tai hiihtämällä.
Talvella suksien ja ahkion yhdistelmä on sellainen, jota kannattaa hieman harjoitella etukäteen. Hiihtäminen ahkion kanssa on aivan erilaista kuin hiihtäminen ilman ahkiota.
Myös rinkan kanssa hiihtämisessä on omat haasteensa painopisteen noustessa paljon ylemmäs kuin kävellessä. Alamäissä ja ylämäissä tasapainon pitäminen on haastavampaa ja riskit kasvavat.
Ahkion hyviä puolia on, että siihen mahtuu huomattavasti enemmän tavaraa kuin rinkkaan. Talvella tavarat vievät usein enemmän tilaa, sillä vaatteita, ruokaa ja muita varusteita on paljon enemmän, jos verrataan kesän olosuhteisiin.”
5. Ennakoi riskit
”Eräänlainen mielikuvaharjoittelu reitistä ja sen kaikista mahdollisista olosuhteista on hyvä toteuttaa jo reittiä suunnitellessa.
Itse käyn mielessäni läpi yhden kokonaisen vaelluspäivän. Käyn mielessäni läpi päivän aikana tarvittavat varusteet, ruuat, vaatteiden vaihdot, varavaatteet sekä majoittautumisen. Näin voin olla varma, että minulla on kaikki tarvittava mukana.
Yksin ei kannata suunnata talvisiin maisemiin. Ainakaan, jos talviolosuhteista ei ole paljon kokemusta. Retkeily-/ vaelluskaverin valinta on kuitenkin syytä tehdä huolellisesti.
On olemassa sanonta, että kun lähtee vaeltamaan niin kaksi asiaa pitää olla vanhoja: kaverit ja kengät. Tällä viitataan siihen, että seuran tulee olla sen verran tuttua, että ei tule erilaisia odotuksia siitä millaista reissua ollaan tekemässä.
Reissusta tulee mukava, kun koko porukka on samalla sivulla. Näin kukaan mukanaolijoista ei ylikuormitu, jolloin myös riski loukkaantumisiin pienenee huomattavasti.
Painotan myös aina taukojen aikatauluttamista. Taukoja ei kannata pitää sen mukaan, kun se hyvältä tuntuu. Vaellus tekniikkaan minulla liittyy vahvasti ”lämpökymppi”. Tällä tarkoitan taukoa, joka pidetään 10-15 minuutin kuluttua liikkeelle lähdöstä yön tai pidemmän tauon jälkeen.
Ensimmäisellä nopealla tauolla on tarkoitus tarkistaa vaatetus. Onko liikaa päällä tai mahdollisesti liian vähän. Muuten tauot olisi hyvä pitää 30-40 minuutin välein.
Tärkeää on myös, että ryhmä liikkuu koko matkan yhdessä, jotta myös tauot ovat kaikille yhtä pitkät ja kaikki saavat levätä.
Taukojen aikataulutus pitää matkat siedettävinä suhteessa matkaan. Aikataulutus taukojen suhteen on helppo ja hyvä tapa välttää väsyminen matkan aikana, jolloin kovin pitkiä taukoja ei tarvitse niin paljon.”
6. Ruoka ja ruuan valmistus
”Kaikki, mikä liittyy ruokaan ja energiansaantiin on ensiarvoisen tärkeää. Silloin toimintakyvyn säilyminen nousee keskiöön.
Retkeillessä ja vaeltamisessa energiankulutus moninkertaistuu. Talvella energiankulutus saattaa jopa kolminkertaistua normaaliin arkipäivään verrattaessa.
Liikkuminen sekä lämpimänä pysyminen kuluttavat molemmat energiaa. Tankkaaminen matkan varrella on siis hyvin tärkeää. Ilman tarvittavaa energiaa ihmisen toimintakyky alkaa heikkenemään ja se voi
tapahtua hyvin salakavalasti.
Nälkäisenä ja heikossa hapessa alkaa helposti tekemään virheitä ja ne alkavat pikkuhiljaa moninkertaistumaan.
Talvella on kätevää, kun ruuan säilymisestä ei tarvitse olla niin huolissaan kuin lämpimillä keleillä. Kuitenkin ruokatarpeiden mahdollinen jäätyminen kannattaa ottaa huomioon.
Ruuan määrään kannattaa kiinnittää huomiota. Ruokataukojen pitäminen on tärkeää sekä muu syöminen aina taukojen aikana. Ruokaa ei voi koskaan olla liikaa.
Yksi tärkeimmistä varusteista on keitin. Monet suosivat kaasukeittimiä, sillä ne ovat helppoja ja vaivattomia. Talvikäytössä turvallisimpia kaasukeittimiä ovat ne, joissa on kaasun esilämmityskierukka. Tämän ansiosta kaasupoltin on varmempi talvikäytössä.
Keittimen valintaan ja käyttöön liittyy ehkä suurin haaste talviolosuhteissa. Pitää olla tarkkana käyttääkö neste-, kaasu- vai monipolttokeitintä. Monipolttokeittimessä käytetään nestettä, joka polttimessa muuttuu kaasuksi.
Talvella kannattaa pitää mukana erilaisia tulentekovälineitä ja sytytystarvikkeita. Tulitikut, kaasusytytin ja myrskysytytin on hyvä pitää mukana. Tarvittaessa myös tulukset ovat hyvä apu tulen tekemiseen.
Itselläni on aina mukana niin sanottu ”tulipussi”, jossa säilytän kaikkia yllä mainittuja tulentekovälineitä. Näin voin varmistaa, että saan aina tilanteesta ja olosuhteista riippumatta tulen tehtyä.”
