Kevään kynnyksellä valkeat hanget houkuttelevat tutustumaan lähiluontoon. Mitä asioita talvella retkeillessä tulee muistaa? Piirin erätoimikunnan jäsen ja eräoppaan erikoisammattitutkinnon kurssit käynyt Maija Ovaska kertoo vinkit talviretkiä varten.
Varusteet kuntoon
Kevään kynnyksellä valkeat hanget houkuttelevat tutustumaan lähiluontoon. Mitä asioita talvella retkeillessä tulee muistaa? Piirin erätoimikunnan jäsen ja eräoppaan erikoisammattitutkinnon kurssit käynyt Maija Ovaska kertoo vinkit talviretkiä varten.
Tärkeässä osassa talviretkeilyä ovat varusteet. Päiväretkellä pärjää usein lähes samanlaisella vaatetuksella kuin syksyn retkillä.
”Itse olen kulkenut talven päiväretkillä suunnilleen samalla vaatemäärällä kuin syksyllä, lisännyt ehkä yhden kerraston”, Maija sanoo.
Jos yöretki kiinnostaa, kannattaa kiinnittää huomiota makuupussiin ja -alustaan. Maija kannustaa testaamaan varusteiden kestävyyttä ennen talviretkelle lähtemistä. Jos on aikaisemmin retkeillyt vain kesällä, voi varusteiden toimivuus yllättää: lämmittääkö makuupussi kovilla pakkasilla, kestääkö teltta lumen painon ja yltävätkö kiilat lumihangen alle?
”Yöpymistä voi harjoitella nukkumalla esimerkiksi kotipihalla teltassa tai terassilla, jolloin pystyy varmistamaan varusteiden kestävyyden ennen retkelle lähtemistä. Silloin pääsee myös tarvittaessa karkaamaan sisälle”, Maija vinkkaa ja jatkaa:
”Kannattaa muistaa, että esimerkiksi makuupussin lämpötilasuositus on aika henkilökohtainen eikä näin ollen pidä välttämättä paikkaansa. Talviretkellä makuupussi on myös turvallisuusväline, minkä vuoksi sen toimivuudesta tulee huolehtia.”
Vaatetuksen osalta kannattaa kiinnittää huomiota materiaaleihin. Merinovillaiset vaatteet, taukotakki, varavuorit kenkiin ja toppahame lisäävät retken mukavuutta, kun ei tarvitse palella.
”Ennen kaikkea tulee huomioida, että vaatekerrosten väliin jää ilmaa. Päivällä ja yöllä tulee käyttää eri vaatteita, koska päivävaatteet ovat usein hikisiä eivätkä lämmitä yöllä”, Maija muistuttaa.
Hyvä ruoka, parempi mieli
Energiankulutus kasvaa kylmemmässä kelissä, minkä vuoksi talviretken ruokailua on hyvä miettiä etukäteen. Eväiden lisäksi itse ruoan valmistamista kannattaa pohtia.
”Jos käyttää retkikeitintä kaasulla, tulee ottaa mukaan talvikaasua. Toisaalta kaasupullo voi jäätyä, jolloin sen kanssa saa kikkailla. Itse pidän polttonestettä luotettavampana”, Maija kertaa ja jatkaa:
”Lämmetessään retkikeitin sulattaa sen alla olevaa lunta. Tämän voi ehkäistä laittamalla keittimen alle vaneri- tai puulevyn. Sen päällä voi myös esimerkiksi täyttää vesipullot.”
Itse ruoan kannattaa olla ennen kaikkea hyvää.
”Jos pussiruoka on pahaa, syö mieluummin jotain hyvää. Retkelläkin voi syödä hyvin!”
Myöskään nesteytystä ei saa unohtaa. Talvella ei pitäisi juoda kylmää vettä, koska keholla kuluu enemmän energiaa sen lämmittämiseen.
”Jos illalla keittää vettä ja laittaa sen yöksi kuumavesipulloon, saa aamuksi ruumiinlämpöistä vettä. Kuumavesipullo myös lämmittää yöllä”, Maija vinkkaa.
Varautuminen kannattaa
Erityisesti Maija painottaa hyvää varautumista. On tärkeä miettiä ennen talviretkelle lähtöä, millaisia riskejä reissuun liittyy ja miten niistä selvitään. Esimerkiksi hiihtourista ei voi tietää etukäteen, mikä voi vaikuttaa reittisuunnitelmiin merkittävästi.
”On tärkeää, että suunnistustaidot ovat kunnossa. Erityisesti Lapissa retkeillessä sääolosuhteet voivat muuttua hyvin äkkiä”, Maija muistuttaa.
”Kannattaakin olla tarkkana. Esimerkiksi Etelä-Suomessa jää ei välttämättä kestä, minkä vuoksi naskalit tulisi olla mukana jäillä liikkuessa. Näitäkin voi opetella: jää on yleensä heikompaa virtauskohdissa, ruovikoissa ja siltojen alla.”
Riskeistä huolimatta talviretkeilyssä on monia hyviä puolia. Lumikengillä, suksilla tai liukulumikengät jalassa pääsee liikkumaan eri tavoin kuin sulan maan retkillä.
”Parasta talviretkeilyssä on se, että ilma on kuivaa. Kun on kunnolla pakkasta, esimerkiksi varusteet saa kuivaksi yön aikana”, Maija hehkuttaa.
Talviretkeilyn voi aloittaa sieltä, missä on lunta. Heti ensimmäisenä ei kuitenkaan kannata suunnata hankaliin olosuhteisiin, vaan aloittaa pienin askelin. Retkeilytaitoja voi myös kehittää erilaisilla kursseilla. Monet tahot, kuten Suomen Partiolaiset, järjestävät talviretkikursseja, joissa retkeilytaitoja pääsee harjoittelemaan kouluttajan kanssa.
Jutun kuvat on otettu talvivaelluksilla Paistunturilla ja Muotkassa.
