Partiolaiset ovat saaneet aikaiseksi valtavasti hyvää niin Suomessa kuin kansainvälisesti.
Partiolaiset ovat olleet tärkeässä osassa valtakunnallisessa vaikuttamisessa. Partiolaiset ovat tuoneet Suomeen verenluovutuksen jo ennen sotia. Lisäksi partiolaiset ovat tuoneet adventtikalenterin ilahduttamaan joulunodotusta ja olleet suurena vaikuttajana Nuuksion kansallispuiston synnyssä. Suomalaiset partiolaiset tekevät myös kansainvälistä kehitysyhteistyötä kumppanimaiden partiolaisten kanssa.
Partiolaiset aloittivat verenluovutustoiminnan Suomessa vuonna 1935.
Partiolaiset aloittivat organisoidun verenluovutuksen
Partiolaiset ovat aloittaneet organisoidun verenluovutustoiminnan Suomessa vuonna 1935. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 90 vuotta siitä, kun Töölön Sinisten Toivo Kataja ja Yrjö Korhonen perustivat ”verenantajajärjestön”, joka nimettiin Veriliitoksi.
Veriliiton perustajat kuuluivat Nuorten Miesten Kristillisen Yhdistyksen Partioliittoon, jonka kautta mukaan liittyi muitakin lippukuntia. Toimintaa alkoi organisoida NMKY:n Partioliiton silloinen johtaja Niilo Visapää.
Vuoden 1935 lopussa Veriliitolla oli 17 verta luovuttanutta jäsentä. Seuraavana vuonna toiminta laajeni valtakunnalliseksi ja Punainen Risti osallistui toimintaan tekemällä terveystarkastukset sekä veriryhmämääritykset.
Viralliseksi yhdistykseksi Veriliitto rekisteröitiin vuoden 1936 lopussa. Partiolaisten toiminta jatkui aina sodan alkuun, jolloin Puolustusvoimat otti kokonaisvastuun Suomen verihuollosta.
Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu otti vastuun verihuollosta ja verenluovutustoiminnasta vuonna 1948. Edelleen Veripalvelussa toimitaan samalla tavalla kuin partiolaisten Veriliitossa, eli veren luovutus on vapaaehtoista ja maksutonta.
PäPa aktiivisesti mukana Nuuksion kansallispuiston perustamisessa
Viime vuoden syyskuussa juhlittiin Nuuksion 30-vuotissyntymäpäiviä. Partiolaisilla on ollut näppinsä pelissä myös Nuuksion kansallispuiston perustamisessa vuonna 1994.
Nuuksion kansallispuiston perustamista sekä vastustettiin että ajettiin eteenpäin. Helsingin kaupunki oli aikaisemmin hankkinut metsäalueita virkistyskäyttöön alueelta, ja Nuuksio oli jo aikaisemminkin toiminut vilkkaana virkistyskohteena.
Nuuksion kansallispuisto -hanke synnytti eräänlaisen kansanliikkeen, jossa Pääkaupunkiseudun Partiolaiset olivat aktiivisesti mukana. Eduskunta hyväksyi lain kansallispuiston perustamiseksi, joka astui voimaan 1.3.1994.
Kehitysyhteistyö on osa partion globaalia toimintaa ja rauhanliikettä
Suomen Partiolaiset on osa globaalin oikeudenmukaisuuden kattojärjestö Fingo ry:tä. Tämän hetken tärkein kumppanimaa on Nepal. Hanketta toteutetaan yhdessä paikallisten partiolaisten kanssa. Nepalin lisäksi hankkeita on tehty Ugandassa, Nigerissä, Senegalissa ja Beninissä.
Scouts, Peace and Security -kehitysyhteistyöhanke on käynnissä Nepalissa yhdessä paikallisten partiolaisten kanssa. Kyseinen hanke keskittyy rauhan rakentamiseen ja kasvattamiseen sekä nuorten vaikutusmahdollisuuksien parantamiseen. Suomi on ensimmäinen maa, joka on toteuttanut YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2250 Nuoret, rauha ja turvallisuus mukaisen toimenpideohjelman.
Kehitysyhteistyön tärkeimpiä elementtejä ovat ihmisoikeuksien edistäminen, nuorten osallisuus ja voimaantuminen, kansalaisyhteiskunnan tukeminen ja ympäristönsuojelu. Jo partioaatteessa velvoitetaan partiolaisia toimimaan paremman maailman hyväksi ja juuri kehitysyhteistyöt ovat osa tätä.
Partiolaiset pääsevätkin kehitysyhteistyön kautta oppimaan erilaisista elinolosuhteista sekä rakentavat ystävyyksiä yli rajojen. Partiolaisiin luotetaan maailmanlaajuisten partioverkostojen vuoksi ja näin esimerkiksi ulkoministeriö on tukenut kehitysyhteistyöhankkeita useina vuosina. Scouts, Peace and Security -hanke Nepalissa on rahoitettu ulkoministeriön hanketuella.
Adventtikalenterit rantautuivat Suomeen Ruotsista
Adventtikalenteri on varmasti suurelle osalle hyvinkin tuttu tapa odottaa joulua, mutta tiedätkö sen alkuperää? Adventtikalenterin Suomeen toi partiojohtaja Tessi Fazer, joka oli törmännyt vastaavanlaiseen kalenteriin Ruotsissa.
Suomen ensimmäinen adventtikalenteri julkaistiin vuonna 1947 ja sen kuvitti Tessin ystävä Ulla Von Wendt. Kalenterilla oli tarkoitus tukea partiolaisten toimintaa kuten edelleen vielä tänäkin päivänä.
Ensimmäinen kalenteri ei ollut suuri menestys, eikä sillä saatu paljoakaan varoja kerättyä. Kalenteri oli väritön ja avattavien luukkujen idea ei auennut suomalaisille. Toimintaa kuitenkin jatkettiin ja vuonna 1949 myyntiluvut lähtivät nousuun.
Vanhemmat partiolaiset saattavat vielä muistaa, kuinka ennen 1980-lukua kalenterin taustamateriaali oli ohutta voipaperin tapaista. Siitä näkyi läpi luukun aukaistua ja kalenterit kehotettiinkin kiinnittämään ikkunaan.
Adventtikalenterin mukana julkaistu joulusatu on ensimmäisen kerran tehty 1991. Joulusatuperinne kuitenkin lopetettiin pariksi vuosikymmeneksi, ja vuonna 2020 joulusatu palasi kalenteriin. Vuoden 2020 jälkeen joulusatu muuttui myös kuunneltavaksi jatkoversioksi, jonka uusin osa ilmestyy aina jokaisena adventtisunnuntaina.
Kalenterin mukana on tullut vuodesta 2000 lähtien pakettikortteja, jotka vaihtuivat jouluisiksi pakkaustarroiksi vuonna 2019.
LÄHTEET: Partio.fi sekä Metsähallituksen tiedote 5.9.2024.
