Kasvatustavoitteet
Ilmeisin vastaus on tietysti kasvatustavoitteet. Yksi neljästä isosta tavoitteestamme on tukea lasten ja nuorten suhdetta yhteiskuntaan. Me haluamme, että partiolainen tietää ja tuntee, miten yhteiskunnassa tehdään päätöksiä ja kuinka niihin vaikutetaan. Haluamme, että partiolainen kasvaa aktiiviseksi kansalaiseksi. Niin kauan kuin meitä koskevat päätökset tehdään edustuksellisessa demokratiassa, partiolainen todellakin äänestää.
Politiikka vaikuttaa partioon
Kokosimme jo aiemmin listaa siitä, mitä kaikkia lippukuntiin vaikuttavia asioita kuntapolitiikassa päätetäänkään. Jos siis koetkin, että kunnantalolla tehdyt päätökset eivät koske sinua (öö, miten se olisi mahdollista?), vähintään lippukuntasi toimintaedellytyksiin ne vaikuttavat.
Päätökset tehdään edelleen politiikassa
Verrattuna vuosien, saati vuosikymmenten, takaiseen aikaan, muutoksia saa nykyisin ajettua toki muutakin kautta kuin politiikalla. Ei-poliittiset liikkeet, esimerkiksi aktiiviset kaupunginosaliikkeet tai taitava somekampanjointi, voi todella saada muutoksia aikaan. Silti iso osa arkeemme vaikuttavista päätöksistä tehdään kuntapolitiikassa. Halusimme tai emme, juuri poliitikkoihin meidän on vaikutettava, jos haluamme sanoa sanamme esimerkiksi lähikouluihin, metsien kaavoituksiin tai järjestöjen avustuksiin.
Kukaan ei äänestä yhtä hyvin kuin sinä
Kukaan ei äänestä yhtä hyvin kuin sinä on Allianssin vaalislogan. Se on nerokas! Myös partion kannalta on ihan sama, mitä puoluetta tai ketä ehdokasta äänestät. Pääasia on se, että äänestät sinulle tärkeiden asioiden puolesta ja näin teet kaupungista sen asukkaiden – siis esim. sinun näköistä.
Nuoret äänestävät aika vähän
Mietipä näitä:
- Pääkaupunkiseudulla 18-29-vuotiaiden nuorten osuus väestöstä on 18 % ja valituista alle 30-vuotiaita vaalikauden alkaessa oli 7 %.
- Nuorista 33 % käytti viime kuntavaaleissa äänioikeuttaan, koko väestössä äänensä antoi sentään 58 %.
Eläkeläiset muuten äänestävät kaikkein aktiivisimmin. Eläkeläisiä on myös paljon, joten heidän suhteellinen sananvaltansa on ihan kreisin iso, jos nuoret jättävät äänestämättä.
Valtuustot edustavat kansaa vähän vinosti
Kärjistäen valtuustoihin valitaan iäkkäitä, korkeakoulutettuja miehiä. Koko Suomessa valtuutettujen keski-ikä on 49 vuotta ja 94 % heistä on yli 30-vuotiaita. Korkeakoulutettuja on kaksi kertaa niin paljon kuin muussa väestössä, miehiä kaksi kertaa niin paljon kuin naisia. Keski-ikäinen korkeakoulutettu mies voi totta kai olla hyvinkin meidänlaisten nuorisojärjestöjen asialla, mutta onhan se vähän vinoa, jos vain aikuiset päättävät myös nuoria koskevista asioista.
Haluamme myös nuoria ehdolle
Paitsi että kannustamme äänestämään, kannustamme yleensäkin osallistumaan kuntapolitiikkaan. Ajattelemme, että on vain eduksi, jos kasvava osa valtuutetuista tietää omakohtaisesti, millaista nuorten elämä pääkaupunkiseudulla on 2010-luvulla. Partiotaustaisia ehdokkaita kootaan partioehdokkaat.fi-sivulle – ja jos olet ehdolla etkä vielä ole ilmoittautunut tuolle sivustolle, tee se vaikka heti. Partiokokemuksesta on taatusti etua valtuustossa ja lautakunnissa toimiessa!
Tämän postauksen tilastotiedot perustuvat Kuntaliiton taskutilastoon valtuustokaudesta 2000-2012, vuoden 2013 Nuorisobarometriin sekä Tilastokeskuksen tietoihin vuonna 2012 valituista valtuustoista. Väestötilastoja on lainattu myös Helsingin kaupungin koosteesta vuodelta 2016.
