Seurakunnan partiotyöntekijä eli seppo, on jo vuosikymmenten ajan kuulunut kiinteänä osana piiri- ja suurleirien toteuttajiin. Henkinen huolto, hyvinvointi ja jaksaminen sekä hengelliset hetket ja kysymykset ovat olleet osa-alueita, joissa sepoilla on ollut annettavaa ja ammattiosaamista kautta aikain.
Lippukuntahuivien seassa vilahtaa violetti seppo-huivi. Sen voi nähdä ruokalinjastolla, bajamajajonossa, jätskikiskalla – siellä, missä leiriarki kulkee eteenpäin.
Kun Kimaraa lähdettiin suunnittelemaan keväällä 2023, tiesimme olevamme hyvissä ajoin liikkeellä. Yhteistyö leirienjohtajien, staabin ja muiden alueiden partiotoimijoiden kanssa sujui hyvin. Alusta asti meidät otettiin avoimesti vastaan ja löysimme nopeasti kärjet tehtävämme Kimaralla. Tehtäväksemme muodostui leirin henkinen tuki sekä katsomuskasvatuksen toteutuminen.
Sepot verkostona ovat hyvin organisoitu ryhmä ja siksi oli helppoa olla mukana yhteisessä suunnittelussa. Mitä lähemmäksi leiri tuli, sitä enemmän yhteistyöpyyntöjä saimme. Tämän ajan haasteet alkoivat hahmottua kesän lähestyessä. Leiriorganisaation puolelta siihen reagoitiin perustamalla henkisen turvan tiimi. Tämän jälkeen leirillä oli kolme eri tahoa, joiden vastuulla oli siivu koko leirin henkisestä hyvinvoinnista, alaleirien alla toimi oma organisaationsa, me sepot olimme yksi organisaatio ja lisänä vielä erillinen henkisen turvan tiimi (sinisten liivien tiimi). Keväällä leirin lähestyessä pestattiin myös erillinen henkilö koordinoimaan tätä yhteistyötä.
Henkiselle turvalle tarvetta
Leiri osoitti sen välttämättömyyden: henkistä turvaa ja tukea tarvittiin, sitä haettiin ja sitä annettiin. Henkisen turvan kokonaisuus jäi kuitenkin hajanaiseksi: Olisimme tarvinneet enemmän yhteistä ennakkosuunnittelua, yhteistä työstöaikaa sekä toisten työn ja ammattitaidon tunnistamista ja tunnustamista, jotta yhteistyö ja leirin rankat tilanteet olisivat jakaantuneet tasaisemmin ja päällekkäiseltä työltä olisi vältytty.
Korviimme kantautui henkisen huollon pesteissä olevien suunnalta seppojen ammattiosaamisen väheksymistä ja kuulimme olevamme ”vain hengellisen työn tekijöitä”. Toki olemme myös sitä, mutta monella meistä on kriisityön koulutusta ja työmme yksi olennainen osa on kuuntelu, kannattelu ja rinnalla kulkeminen. Arkityössämme punnitsemme myös lasten, nuorten ja nuorten aikuisten voimavaroja leirielämään. Olisimme toivoneet, että ammattitaitomme olisi otettu osaksi ja todeksi helpottamaan Kimaran henkisen huollon työtä. Koimme kuitenkin, että meillä oli alusta asti leirin johdon tuki ja antama tehtävä tekemisellemme ja olemassaolollemme.
Hyvän mielen ja hymyn leiri
Leiri kuitenkin onnistui! Se näyttäytyi isossa kuvassa hyvän mielen ja hymyn leirinä. Haasteista selvittiin ja saimme tehdä sitä, mihin meidät pestattiin – tukea leirin hyvinvointia ja mahdollistaa katsomuskasvatusta. Yhteistyö sujui hyvin.
Kun kahdentenatoista leiripäivänä pakkasimme tavaramme autoihin ja peräkärryihin ja käänsimme autojen nokat kohti kotia, saimme tuntea kuinka partio yhdistää ja partiolainen osaa ja toimii ja kuinka Jumala on. Lähtiessä ja jälkikäteen on helppo hymyillä ja ilolla tervehtiä myös kaikkia uusia tuttavuuksia, joita tämä leiri toi.
Tästä on hyvä jatkaa yhteistä työtä.
Sanna Ahjosaari
Seppomestari, Kimara
Johtava kasvatuksen viranhaltija, Korson seurakunta
Stella Björkholm
Seppomestari, Kimara
Johtava nuorisotyönohjaaja, Espoonlahden seurakunta
Juttu on osa Pääkaupunkiseudun Partiolaisten vuosikirjaa 2024.
