Yhtenä partion ihanteena on rakentaa ystävyyttä yli rajojen. Se ei näy vain kansainvälisessä toiminnassa, vaan sitä tapahtuu myös pääkaupunkiseudulla lippukuntien perustoiminnassa. Kieli- ja kulttuurirajoja ylittämällä yhä useampi lapsi ja nuori pääsee mukaan partiotoimintaan.
Hyödynnetäänkö teidän lippukunnassanne useampia kieliä viikkotoiminnassa? Vantaalaisen lippukunnan Pyhän Laurin Ritarien toimintaan monikielisyys tuli mukaan ilman suurempaa suunnittelua. Myös yhteistyö Suomeen tulleiden ukrainalaisten kanssa on tuonut toimintaan uusia ulottuvuuksia.
Vaikka Pyhän Laurin Ritarit eivät suoraan markkinoi toimintaansa monikielisenä, on yhdessä ryhmässä viime vuosien aikana käytetty muun muassa venäjää ja englantia. Eri kieliä on hyödynnetty laajemminkin huoltajille viestittäessä.
Monikielisyys luonnollisena osana ryhmän toimintaa
Monikielistä ryhmää johtavan Erja ”Eepos” Ivanovan kotikieli on venäjä. Kun ryhmässä oli omien lasten ohella muutama muu venäjänkielinen lapsi, joilla oli alkuun vähän heikompi suomen osaaminen, tuli monikielisyydestä luonnollinen osa ryhmän toimintaa. Samassa ryhmässä toimi myös espanjalaistaustainen johtaja, joka veti omat osuutensa englanniksi.
- Vuonna 2024 pääkaupunkiseudulla partioon liittyneistä noin 16 % puhui kotikielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea.
- Pääkaupunkiseudun Partiolaiset järjestivät koulutuksia lippukuntatoimijoille antirasistisista toimintatavoista.
- Pääkaupunkiseudun lippukuntiin liittyneiden puhutuimmat kotikielet (pois lukien suomi, ruotsi, saame)
- englanti
- venäjä
- viro
- arabia
”Tämä kielten sekamelska on toiminut hyvin. Lapset ovat tottuneet kuulemaan jatkuvasti useampaa kieltä. Kaikki ovat tulleet ymmärretyksi ja samalla oppineet jokusen sanan niin venäjää kuin englantiakin. Silloin kun lasten englannin taito ei riittänyt, tulkkasin”, Eepos kertoo.
Johtajien kielitaitoa kannattaakin hyödyntää mahdollisuuksien mukaan lippukunnan toiminnassa.
”Kannustamme hyödyntämään lippukunnassa olevaa kielitaitoa ja siten saamaan myös maahanmuuttajia mukaan. Tätä kautta monikulttuurisuus ja kansainvälisyys toteutuvat ruohonjuuritasolla. Samalla toteutuu kotouttaminen parhaimmillaan, kun voidaan olla koolla yhteisen asian äärellä ja kaikki tulevat ymmärretyksi”, tiivistää Eepos.
Yhteistyötä ukrainalaisten kanssa
Pyhän Laurin Ritarien yhteistyö ukrainalaisten partiolaisten kanssa lähti liikkeelle vuonna 2022, kun viikkotoimintaan liittyi Ukrainasta sotaa pakoon lähtenyt nuori. Tämän myötä lippukunnassa alettiin pohtia, voisivatko he auttaa Suomeen tulleita ukrainalaisia.
Yhteistyökumppaniksi löytyi Plast in Finland (РЛАСТ у Фінландії) -yhdistys. Se perustettiin vuonna 2019 tukemaan Suomessa asuvien ukrainalaisten partiotoimintaa.
”Pohdimme heidän kanssaan, millaista toimintaa voisimme tehdä yhdessä. Tässä yhteydessä kerroimme omasta toiminnastamme ja näkemyksistämme. He innostuivat ajatuksesta järjestää yhteinen viikonloppuretki perinteisiä retkeilytaitoja opetellen retkiruoan, teltan pystytyksen, pimeäsuunnistuksen ja leirinuotion parissa”, kertoo Pyhän Laurin Ritarien pestijohtaja Esa Kokko.
Retki oli onnistunut ja mukaan lähti 13 Plastin jäsentä ja 19 Pylareiden jäsentä. Yhteiset retkivarusteet tulivat Pylareilta ja myös henkilökohtaisia retkivarusteita mm. makuupusseja ja makuualustoja sai lainata. Retki tarjosi uusia kokemuksia ja yhteisiä hetkiä. Yhteistyö on jatkunut muun muassa kiipeilytyksenä, ukrainateemoina yhteiskuntatarpossa sekä osallistumisena partioparaatiin. Tarkoitus on jatkaa yhteistyötä myös tulevaisuudessa.
Juttu on osa Pääkaupunkiseudun Partiolaisten vuosikirjaa 2024.
