Tänä keväänä järjestetään jälleen neljän vuoden välein pidettävät eduskuntavaalit, joissa äänestetään eduskuntaan 200 kansanedustajaa. Kansanedustajat päättävät esimerkiksi Suomen budjetista ja lakiesityksistä. Heppu haastatteli Suomen Partiolaisten yhteiskuntasuhteista vastaavana hallituksen jäsenenä vuosina 2019–2022 toiminutta Mirva Matikkaa partion ja politiikan suhteesta.
Millainen on partiotaustasi?
Viimeiset neljä vuotta olen ollut Suomen Partiolaisten yhteiskuntasuhteista vastaava hallituksen jäsen. Sitä ennen olen toiminut lippukunnassani lippukunnanjohtajana, pestijohtajana, kalustonhoitajana ja monissa muissa pesteissä. Kotilippukuntani on Louhen-Tytöt Turussa.
Millaista on ollut toimia pestissäsi?
On ollut todella hienoa. Hallituspesti Suomen Partiolaisissa on ollut hyvin antoisa, vaikka korona toi omat haasteensa. Sidosryhmätyöhön ja vaikuttamiseen kuuluu vahvasti muihin ihmisiin tutustuminen, mutta pandemia vähensi livetapaamisia. Pestini on ollut hyvä näköalapaikka siihen, millaista vaikuttamista Suomessa tehdään nuorten asioiden puolesta. Lisäksi olen päässyt käymään monissa paikoissa, esimerkiksi eduskunnassa, joihin ei olisi muuten tullut mentyä.
Millaista vaikuttamistyötä olet päässyt tekemään?
Olen päässyt tapaamaan useita vaikutusvaltaisia ihmisiä, kuten kansanedustajia ja ministereitä. Istun partiomandaatilla Valtion nuorisoneuvostossa. Se on valtioneuvoston asettama nuorisotyön ja -politiikan asiantuntijaelin. Lisäksi olen saanut julkaistua mielipidekirjoitukseni Helsingin Sanomissa sunnuntaina, mikä on harvinaista.
Olen ollut mukana tekemässä hiilineutraalia partiota. Sitä on edistetty esimerkiksi kannanotoilla ja lausunnoilla. Partion sisällä olen päässyt tekemään Hiilineutraali partio -suunnitelmaa ja osallistumaan partion kasvisruokalinjaa valmisteleviin keskusteluihin.
Mikä on erityisen mieleenpainuva kokemus pestissäsi?
Tällä hallituskaudella keskusteluun nousi mahdollinen Evon kansallispuiston toteuttaminen. Siinä partiolle tarjoutui todella upea vaikuttamismahdollisuus.
”Edunvalvonta on parhaiten onnistunutta, kun se ei herätä turhaa huomiota.”
Mirva Matikka
Olimme alusta alkaen päättävissä pöydissä puhumassa kansallispuistohankkeen mahdollisista toteutustavoista ja leirintäalueen tärkeydestä partiolaisille. Tällä hetkellä hanke on valitettavasti jäissä, mutta partion kädenjälki näkyy vahvasti tehdyssä pohjatyössä.
Toinen iso asia oli Veikkauksen voittovarojen siirtäminen osaksi partiotoiminnan kiinteää budjettia Veikkauksen tuloksesta riippumatta. Tämä on merkittävä edunvalvonnallinen asia nuorisokentällä. Asia saattaa kuulostaa tylsältä, mutta se on todella tärkeää meidän toimintaedellytyksiemme kannalta. Suomen Partiolaiset saa valtiolta paljon tukea ja jakaa sitä piireille.
Tekemäsi vaikuttamistyö on tärkeää. Miksi se ei kuitenkaan usein näy ulospäin tavallisille partiolaisille?
Edunvalvonta on parhaiten onnistunutta, kun se ei herätä turhaa huomiota. Ongelmallista olisi, mikäli partiota haittaaviin päätöksiin reagoitaisiin vasta kohujen jälkeen. Yhteiskuntasuhteet on hieman epäkiitollista työtä, sillä paras voitto on sellainen, jota kukaan ei huomaa. Teemme esimerkiksi paljon torjuntavoittoja.
Asiat, joihin lippukunnat pystyvät itse vaikuttamaan, ovat paljon konkreettisempia ja lähempänä tavallista partiolaista. Esimerkkinä varainhankintakeinot. On täysin hyväkstyttävää, ettei ymmärrä Oikeus- ja kulttuuriministeriön rahoitusmallia. Lippukunnan on kuitenkin hyvä tiedostaa, että paikallisyhdistyksenä sillä on valtaa. Lippukunta voi ottaa kantaa lähiseudun tapahtumiin ja olla mukana tekemässä vaikuttamistyötä.
Miksi partio kannustaa vaikuttamaan?
Koko partioliikkeen päämäärä on kasvattaa yhteiskunnallisesti aktiivisia, oman paikallisen, kansallisen ja kansainvälisen yhteisön jäseniä. Demokratiassa poliittinen järjestelmä linkittyy tähän vahvasti. Kannustaminen ei tarkoita, että pitäisi lähteä politiikkaan, vaan vaikuttamistyötä voi tehdä myös muuta kautta. Mikäli partiolainen näkee epäkohdan, eikä halua puuttua tai korjata sitä, emme ole onnistuneet kasvatustyössämme.
Esimerkiksi kunnanvaltuutetut eivät ole tietoisia kaikesta, mitä kunnan alueella tapahtuu. Mikäli haluaa huolehtia oman lippukunnan asemasta ja toiminnan rahoituksesta, partion olemassaolosta täytyy pitää ääntä. Mitä useampi tietää, kuinka hienoa toimintaa lippukunnassa tai piirissä tehdään, sitä helpommin asiat paranevat. Jos me emme ole itse mukana päätöksenteossa, joku muu tekee päätökset puolestamme.
Miten kevään eduskuntavaalit näkyvät partiossa?
Meillä on esimerkiksi käytössä Vaalipöllö-merkki, jonka avulla vaaleja voi käsitellä myös niiden ikäkausien kanssa, jotka eivät vielä pääse itse äänestämään. Merkin kautta voi helposti puhua vaaleista, demokratiasta ja niiden tärkeydestä. Partiollakin on tietysti vaalien suhteen tavoitteita, joita se pyrkii edistämään. Ulkopuolisille tämä näkyy järjestäminämme tapahtumina ja teemoina, joista puhumme. Kannustan kaikkia menemään vaaliteltoille, ottamaan mukaan Suomen Partiolaisten tavoitteet ja kysymään, mitä mieltä ehdokkaat niistä ovat. Tämä nostaa esiin partiolaisten agendaa ja jättää päättäjille muistijäljen.
