Robert Sundman on Helsingin Sanomien politiikan toimittaja. Hän on aiemmin työskennellyt muun muassa Ylellä. Robert kertoo partiokokemuksistaan ja työstään politiikan ytimessä sekä Improbaturin ja Ylioppilaslehden päätoimittajana.
Robert Sundman, 28, liittyi partioon jo seitsemänvuotiaana. Robertin ensimmäinen lippukunta oli Keravan Korvenpojat, joihin hän kuului yläasteikäiseksi asti. Tämän jälkeen hänelle tuli monen vuoden tauko partiotoiminnasta.
Myöhemmin vaeltajaikäisenä Robert palasi Helsinkiin muutettuaan partioon ja liittyi Helsingin Merilokkeihin. Hän ei tosin paljoa osallistunut Merilokkien lippukuntatoimintaan lukuun ottamatta ensimmäisen oman kesäleirin järjestämistä. ”Tavallaan partio ei ole ollut minulle koko elämän harrastus. Olin pitkään poissa partiosta, enkä ole viime vuosina ollut aktiivinen”, Robert toteaa.
Partion kasvuvuosia todistamassa
Lippukunta-arjen sijasta Robert oli muutaman vuoden ajan aktiivisempi Suomen Partiolaisten toiminnassa. Hän palasi vuosien partiotauon jälkeen takaisin toimintaan nimenomaan viestintätehtävien takia.
Robertilla oli herännyt kysymyksiä siitä, miten partiolla nykyään menee. Merilokkien silloinen lippukunnanjohtaja Anna Munsterhjelm toivotti hänet tervetulleeksi seuraamaan tilannetta itse. Anna toimi silloin myös Pääkaupunkiseudun Partiolaisten piirijohtajana. Hän pyysi Robertia palaamaan partioon.
Suomen Partiolaisissa Robert on ollut mukana enimmäkseen viestintävaliokunnassa. Hän aloitti siellä rivijäsenenä ja eteni lopulta puheenjohtajaksi. Lisäksi Robert toimi Suomen Partiolaisten hallituksen jäsenenä vuosina 2015–2016. Hän vastasi viestinnästä ja markkinoinnista. Robert oli esimerkiksi tekemässä Suomen Partiolaisten nykyistä visuaalista ilmettä, joka valittiin kilpailun tuloksena.
Robert on viestintäpestinsä lisäksi ollut mukana aluetyössä ja erityisesti moninaisuusasioissa. Hän oli hetken aikaa Suomen Partiolaisten moninaisuusryhmän puheenjohtaja.
Robert kertoo, että vapaaehtoistyöllä oli takavuosina suurta kysyntää. Partiolla oli silloin hyvä valtakunnallinen näkyvyys ja elettiin voimakkaita kasvuvuosia. Tekijöitä on toki aina hieman hankala löytää, mutta aiemmin meni ”hirveän hyvin ja lujaa”. Oli välillä jopa suuruudenhulluutta: ”Mitä partiossa ei
voitaisi tehdä?”, Robert kuvailee.
Politiikassa eletään nyt todella vauhdikkaita aikoja.
Toimittajaksi jo nuorena
Robert alkoi yläasteikäisenä oivaltaa, että hänellä on kiinnostusta kirjoittamiseen ja kasvavaa mielenkiintoa yhteiskunnallisiin asioihin. Toimittajuudessa yhdistyvät molemmat, mikä houkutti Robertia journalistin tehtäviin.
14-vuotiaana hän päätyi ensiksi pääkaupunkiseudun Nuorten Ääni -toimitukseen. Se on Helsingin kaupungin nuorisoasiakeskuksen demokratiakasvatushanke. Nuoret pääsevät tekemään juttuja suomalaisiin medioihin.
Robertin aikana yhteistyökumppaneina olivat Ylen A-studio ja Helsingin Sanomat. Hän sai kirjoittaa näihin medioihin omia tekstejään ammattilaisohjauksessa. ”Se imaisi mukaansa ja tuntui todella mielekkäältä”, Robert sanoo.
Nuorten Äänen kautta Robert päätyi erilaisiin media-alan tehtäviin ja lopulta nykyiseen työhönsä. Hän aloitti alkuvuodesta Helsingin Sanomissa politiikan toimittajana. Sitä ennen Robert työskenteli vastaavassa roolissa Ylen uutisissa.
Hänen tehtävänsä on seurata valtakunnanpolitiikkaa ja kertoa, mitä päätöksentekijät puuhaavat. Tämä kevät on ollut politiikan toimituksessa erityisen vauhdikas. Sen aikana on käyty eduskuntavaalit ja pitkät hallitusneuvottelut.
Toimittajalle vaikeimmat työpäivät ovat sellaisia, kun ei tapahdu mitään ja pitää keksimällä keksiä aiheita.
Robert Sundman
”Kuten moni on huomannut, politiikassa eletään nyt todella vauhdikkaita aikoja, eivätkä uutiset ole tästä vähenemässä”, Robert toteaa.
Robert uskoo, että kaikenlaisista kokemuksista on ollut hyötyä toimittajan työssä. Hyöty ei näy suoraan konkreettisina asioina, jotka pystyisi nimeämään, vaan yleisenä elämänkokemuksena. Partiosta saatuna etuna Robert mainitsee asioiden johtamisen.
”Erityisesti silloin, kun työskentelin Improbaturin ja Ylioppilaslehden päätoimittajana, asioiden hallitsemisen tai johtamisen osaamisesta on ollut apua. Näen siinä ja partiokokemuksessa yhteyden”, Robert kertoo.
Robert kertoo nauttivansa kiireestä ja vauhdikkuudesta työssään. ”Toimittajalle vaikeimmat työpäivät ovat sellaisia, kun ei tapahdu mitään ja pitää keksimällä keksiä aiheita”, Robert sanoo.
Robertista parasta toimittajan työssä on se, että pääsee työskentelemään itseä kiinnostavien aiheiden parissa. ”Koen, että olen minulle sopivassa unelmatyössäni. On mahtavaa, ja etuoikeus, päästä seuraamaan tapahtumia, kuten vaaleja tai puoluekokouksia ytimestä”, Robert hehkuttaa.
Keväällä ja kesällä Robert sai olla paikan päällä sekä Joe Bidenin että Volodymyr Zelenskyin tiedotustilaisuuksissa. ”Ne olivat tosi hienoja tapahtumia. On ollut upeaa päästä olemaan siellä, missä tapahtuu. Luulen, että se on asia, joka vetää ihmisiä journalistiselle alalle”, Robert toteaa.
