Hiihdonopettaja Laura Jarva, 39, haluaa kumota kouluajoilta juontuvan sitkeän leiman hiihtämisestä. Oikealla tekniikalla ja sopivilla varusteilla hiihto voi olla mielekäs ja kokonaisvaltainen liikuntamuoto.
Sana ”hiihto” herättää monessa jos jonkinlaisia mielikuvia. Oli kyse sitten peruskoulun liikuntatunneista tai hiki hatussa ladulla kiitävästä Iivo Niskasesta, hiihto on laji, johon liittyy paljon tunteita ja ennakkoluuloja.
”Olen huomannut, että moni kammoaa hiihtoa juuri koulun tai armeijan aikaisten kokemusten takia”, hiihdonopettaja Laura Jarva kertoo.
Jarvan mukaan inho lajia kohtaan johtuu usein vertailusta ja huonommuuden tunteesta. Kun toiset ovat nopeampia hiihtämään tai ovat juuri saaneet upouudet varusteet, hiihtämisen ilo voi jäädä epävarmuuden ja ikävystymisen varjoon.
Hiihtoon liittyy myös yleinen harhaluulo siitä, että laji edellyttää hyvää kuntoa. Hiihdon aloittamiseen kannattaa kuitenkin ottaa sellainen asenne, että ei ota minkäänlaista asennetta.
”Muutaman tunnin harjoittelun jälkeen toimistotyöntekijä voi olla ultramaratoonaria taidokkaampi, jos oivaltaa oikean tekniikan”, Laura toteaa.
Lauran top 3 aloittelijaladut PK-seudulla
- Hakunila
- Paloheinä
- Oittaa
Varusteissa yksilöllisyys korostuu
Kalliit sukset eivät välttämättä tarkoita parempaa hiihtokokemusta, vaikka hiihto onkin Lauran mukaan myös välineurheilua. Toisaalta sopivat varusteet helpottavat hiihtämistä. Varusteiden valinnassa auttaa parhaiten ammattilainen. Pääasia on, että välineet ovat itselle sopivat ja hiihtotekniikkaa tukevat.
”Varusteisiin liittyy paljon uskollisuutta ja kaikilla on halu neuvoa. Infotulva on aloittelijalle valtava”, Laura kertoo.
Suksia hankkiessa on valittava, haluaako hiihtää perinteisellä vai luistelutyylisellä suksella. Tämän lisäksi pohjissa on eroja esimerkiksi pitotekniikan osalta.
Laura suosittelee lähes jokaiselle niin sanottua ”karvasuksea”, sillä se toimii hyvin kaikenlaisissa sääolosuhteissa. Myös karvapohjaisissa suksissa on kuitenkin eroja.
Oli suksi tyylillisesti tai teknisesti minkälainen tahansa, Laura antaa yhden neuvon: älä osta suksia kokeilematta niitä.
Useimmat liikkeet antavat asiakkaan testata suksia ennen ostopäätöstä. Tämä pätee myös käytettyihin varusteisiin.
Kun sopiva suksi on löytynyt, on niiden huoltaminen Lauran mukaan yksinkertaista. Kotona riittää, että suksen pohjan puhdistaa liinalla ja suksien puhdistusaineella, kunnes liinaan ei jää mustaa likaa.
Sen jälkeen pohjaa voi puhdistaa kevyesti harjaamalla. Sukset olisi hyvä kuumavoidella vähintään kerran kaudessa itse tai ammattilaisella.
Suksen lisäksi myös sopivan monon valitseminen on tärkeää. Mono on oman kehon ja suksen jatke. Liian isossa monossa jalka pyörii kengässä ja tasapainon löytäminen on vaikeaa. Tästä syystä Laura ei suosittele niin sanotun ”villasukkavaran” jättämistä, vaan sopivan ja lämpimän monon valitsemista.
Sauvoissa valinnan tekeminen on yksinkertaisempaa. Suurimmat erot ovat materiaaleissa ja siinä, kuinka kevyt sauva on. Tärkeintä on kuitenkin oikea pituus, jonka määrittämiseen saa apua myyjältä.
Vaikka varusteilla on suuri merkitys lajin mielekkyyteen, ei hiihtämistä kannata Lauran mielestä jättää välistä välineiden puutteen vuoksi.
”Jos sinulla sattuu olemaan läheisen vanhat sukset ja alkaa himottamaan lähteä ladulle, niin mene ihmeessä! Älä kuitenkaan tuomitse koko lajia siksi, että suksi ei luistanut vanhoilla kamoilla niin kuin olit etukäteen ajatellut.”
Kerrospukeutuminen on valttia
Partiolaisille tuttu kerrospukeutuminen on suotavaa myös hiihtäessä. Lenkin intensiteetti ja pituus vaikuttavat pukeutumiseen. Kerrospukeutumalla lämpöä saa säädeltyä myös hiihdon aikana.
Vaatetuksen tulee olla sopivan väljää, jotta siinä pystyy liikkumaan. Lauran mukaan tärkeintä on ulommaisen kerroksen tuulenpitävyys, sillä pääkaupunkiseudulla on usein tuulista. Tuulta pitävän ulkokuoren alle voi pukea esimerkiksi merinovillaisen kerraston. Näiden väliin voi lisätä kerroksia pakkasen ja sään mukaan. Kylmänsietokyky on jokaisella yksilöllinen.
Perinteinen hiihto on liukumista suksella
Perinteisessä hiihdossa on kolme pääpilaria: hiihtoasento, työntö ja potku. Kaikki lähtee oikean asennon löytämisestä sekä liukumiseen tottumisesta.
Lauran mukaan hiihtoasennossa tärkeää on muistaa joustaa polvista. Polvien koukistaminen helpottaa tasapainottelua ja tekee hiihdosta napakkaa ja joustavaa. Käsiä ei tarvitse viedä liian kauas kehosta. Myös niiden pitäminen lievässä koukussa lähellä kehoa auttaa voiman siirrossa.
”Yleinen harhaluulo on, että mitä voimakkaammin työntää, sitä kovempaa pääsee eteenpäin. Raivokas hiihto kuitenkin kuluttaa patterit loppuun ja isot liikeradat saattavat jopa hidastaa hiihtoa”, Laura kuvailee.
Aluksi liukumista voi kokeilla ladun reunassa yhden suksen avulla. Näin saa käsityksen siitä, miten suksi käyttäytyy. Myös suksien päällä kaatumista ja ylös nousemista voi harjoitella etukäteen ennen varsinaiselle ladulle lähtöä.
Liukumisen sujuessa voi opetella tasatyöntöä. Tässä liikkeessä tehdään napakkaa iskua sauvoilla. Lievän etukenon avulla työnnetään ja liu’utaan eteenpäin koko kehon painolla. Paino asetetaan sauvoille ja niiden irrottua maasta suksi liukuu itsestään eteenpäin.
Toinen liike on vuorohiihto, joka mukailee kävelyä ja hölkkää. Vuorohiihdossa paino on koko ajan vain yhdellä suksella, lantio rentona ja polvet jälleen koukussa tasapainon helpottamiseksi. Liikkeeseen liittyy potku, ja eteenpäin päästään suksen pitoaluetta hyödyntämällä.
Ladut kuuluvat kaikille
Latujen säännöt ovat melko yksinkertaiset ja muistuttavat liikennesääntöjä. Takaa tulevat nopeammat hiihtäjät ovat väistämisvelvollisia. Ladulla voi siis hiihtää huoletta omaa tahtiaan. Kun latuja on kaksi, hiihdetään aina niistä oikeanpuolimmaisella. Luisteluhiihtäjille on oma latunsa tai se kulkee kahden perinteisen ladun välissä.
Monia saattaa jännittää ajatus niuhoista tai raivokkaista kanssahiihtäjistä. Lauran mielestä onkin tärkeää muistaa, että ladut ovat kaikille turvallinen ja yhteinen paikka liikkua.
”Jos tulee epävarma olo, kysy kanssahiihtäjiltä neuvoa. Latu kuuluu meille kaikille ja kaiken tasoisilla harrastajilla on oikeus nauttia hiihdosta”, Laura muistuttaa.
Laura Jarva
- 39-vuotias entinen kilpahiihtäjä ja hiihdonopettaja.
- Työskennellyt liikunnan ja hiihdon parissa liki 20 vuotta.
- Kotoisin Imatralta hiihtäjäperheestä.
- Opettaa hiihtoa Oittaalla Espoossa.
