Vielä kuusi kuukautta, kunnes Evo herää eloon. Tuhansien leiriläisten ja tekijöiden äänet täyttävät metsämaiseman, kun Finnjamboree Kajo kohoaa Hämeenlinnan metsiin 15.–23.7.2022. Silloin jo useamman vuoden kestänyt projekti saavuttaa vihdoin huippukohtansa.
Raikuvat huudot, pölyiset jalkapohjat ja tuhannet huivikaulaiset yhdessä paikassa ovat taattuja näkyjä ensi kesän suurleiri Kajolla. Yhdeksän päivää kestävä leiri kerää kaikki Suomen tarpojaikäiset ja sitä vanhemmat partiolaiset yhteen paikkaan. Vaikka leiriin on vielä pitkä aika, sitä on suunniteltu jo useampi vuosi.
Leirinjohtajan sappaissa
Kajon leirinjohtajat ovat Maria ”Kerttu” Nikkari Kaarinan Sädetytöistä ja Janne Costiander Karhunvartijoista. He yhdessä pitävät huolen, että projekti etenee ja että asetetut tavoitteet täytetään. Leirinjohtajat myös rakentavat Kajolle sen perusperiaatteet, ja heidän päätehtävänsä on johtaa leiritoimikuntaa.
”Useinkaan ei ole tarkoituksenmukaista, että leirinjohtajat vaikuttavat leirin yksityiskohtiin: jokaisella pestatulla on vapaus ja mahdollisuus toteuttaa omaa parastaan ja omia suunnitelmiaan tavoitteiden raameissa”, Kerttu sanoo.
Kerttu toimi kasvatusjohtajana vuoden 2016 Finnjamboree Roihulla, joten yhä suurempi projekti tuntui luontevalta askeleelta eteenpäin. Kerttu kertoo, että parasta pestissä on ratkaista erilaisia ongelmia leiritoimikunnan kanssa sekä kuvitella, millaista leiriarki tulee olemaan.
”Onnistumisia ovat myös, kun näkee asioiden etenevän halutusti ja kun esimerkiksi kehitetään jokin uusi tapa tehdä asioita”, Janne lisää.
Tällä hetkellä leirinjohtajien arki on hyvin kiireistä.
”Juuri nyt olemme saaneet ison suunnittelukierroksen budjetteineen maaliin. Käymme siis tilannetta läpi, viilaamme suunnitelmia, odotamme ilmoittautumisen alkua ja pohdimme omia suunnitelmiamme koronan varalle”, Kerttu mainitsee. Kajo on siis mielessä ihan joka päivä.
Sosiaalisen median syövereissä
Somemestarien pestiin kuuluu esimerkiksi sosiaalisen median kanavien päivitysten suunnitteleminen ja julkaiseminen sekä tiimien pestaaminen. Anna Pekonen Otavaeltajista ja Minna Pyykkönen Hiiden Hittavaisista ovat Finnjamboree Kajon somemestarit. Molemmat heistä ovat tehneet myös aikaisemmin eri kokoisia viestintäpestejä.
”Viestintään ja erityisesti someen liittyvät pestit ovat olleet aina minulle mieleisiä, ja tuleva Finnjamboree on kiinnostanut jo nimen julkaisusta asti. Kajon somemestarin pestiin pääseminen oli siis lähes pestiunelmien täyttymys”, Anna hehkuttaa.
Anna ja Minna kertovat, että esimerkiksi Kajo-fiiliksen nostaminen eri kanavissa on osa sosiaalisen median pestiä. Tällä hetkellä somemestarien arki täyttyy postausten julkaisemisen lisäksi erilaisista kokouksista eri kokoonpanoilla. Yhdessä Anna ja Minna tapaavat kerran viikossa. Leirin lähestyessä pestin sisältö muuttuu esimerkiksi päivitysten julkaisemisesta niiden koordinointiin ja pestiesihenkilönä toimimiseen.
Kajon Instagram-tilillä on tämän lehden mennessä painoon yli 4000 seuraajaa. Kun otetaan huomioon, että leirin on vielä pitkä aika, tilille on kertynyt jo huomattava määrä seuraajia. Projektin suuruus pitää ottaa huomioon myös sosiaalisen median kanavissa.
”Kajon viestintä eroaa piirileirin viestinnästä paljonkin, kun kyse on niin paljon isommasta leiriorganisaatiosta ja ylipäätään huomattavasti isommasta leiristä”, Minna mainitsee.
Leiri osallistujia varten
Kristina ”Kiki” Lagerroos Mustista Veljistä on Kajon osallistujapalvelupäällikkö. Pääpiirteissään osallistujapalveluiden tehtävänä on tuoda erilaiset palvelut mahdollisimman lähelle leiriläisiä. Ennen leiriä osallistujapalveluiden vastuualueeseen kuuluvat esimerkiksi leiripäivien ja leirirekisterin suunnitteleminen sekä leirihuivien hoitaminen.
Osallistujapalvelut tekee myös erilaiset tiedotteet lippukunnille yhdessä viestinnän ja markkinoinnin kanssa.
Kikiltä löytyy kokemusta myös muilta suurleireiltä. Hän kertoo olleensa tekemässä myös kahta aikaisempaa Finnjamboreeta. Kajon tekeminen on kuitenkin ollut erilaista.
”Minusta Kajon tekemisessä näkyy ainutlaatuisella tavalla arvopohjainen johtaminen. Kajon isot tavoitteet ja arvot ohjaavat päätöksentekoamme projektissa koko ajan”, hän mainitsee.
Jatkuva etäkokoustaminen on kuitenkin tehnyt suunnitteluprosessista vaativamman. Vaikka isoissa projekteissa onkin tavanomaista pitää osa kokouksista etänä, kokonaan etätyöskentelyn varassa oleminen on Kikin mukaan ollut haastavaa.
Osallistujapalveluiden osalta uusien tekijöiden rekrytoiminen sujui hyvin.
”Onnistumisia ovat olleet ehdottomasti rekrytoinnit. Uskon että meillä on huipputiimi osallistujapalveluita tekemässä!” Kiki kertoo.
Itse leirillä osallistujapalveluiden rooli on auttaa leiriläisiä erilaisissa kysymyksissä, joita ilmenee. Osallistujapalveluiden telttoja löytyy leirin aikana ympäri leirialuetta.
Leiribiisi osana leirikokemusta
Kajon oma leiribiisi ”Kajotaan” julkaistiin elokuussa 2021. Sen valinnassa olivat mukana Kajon leirikokemuspäälliköt Noora Qvick Lauttasaaren Luotsitytöistä ja Aura Pajamo Raision KilliNalleista sekä muista leirin tekijöistä koostuvat raati. Kappale valikoitiin avoimeen sävellys- ja sanoituskilpailuun lähetettyjen biisiaihioiden joukosta. Sen toivottiin sopivan tuhansien partiolaisten yhteislauluun sekä perinteisempään nuotiolla jammailuun.
Leirillä kappaleen osana kuullaan myös ruotsinkielinen säkeistö ja kertosäe.
”Kajo on yhteinen, ainutlaatuinen ja kansainvälinen partioelämys. Monikielisellä leiribiisillä halutaan myös tukea tätä tavoitetta”, Noora selittää.
”Kajotaan” oli myös ehdokkaista eniten valmis tuotantoon, minkä takia sen työstämistä oli helppo jatkaa. Leiribiisin lisäksi leirikokemukseen kuuluvat esimerkiksi leirin brändi ja tarina. Myös leirin arkkitehtuuri, maisemasuunnittelu ja muotoilu ovat osa leirikokemusta. Tämä päällikköpesti on ollut Nooran suurin leiripartiopesti ikinä.
”Siisteintä partiossa on haukata aina vaan isompia haasteita ja oppia niiden kautta”, hän kertoo.
TEKSTI: Rosa Mäkinen
KUVAT: Anna Enbuske, Susanna Mikander
