Pääkaupunkiseudun Partiolaiset toteuttaa vuosina 2023–2024 lippukuntavierailukiertueen, jonka tavoitteena on tavata piirin lippukuntia ja selvittää lippukuntien kuulumisia ja jaksamista. Lippukuntavierailut toteutetaan kolmessa aallossa ja toinen aalto sijoittui vuodenvaihteen molemmin puolin 19.10.2023–3.3.2024.
Toisessa aallossa vierailtiin 29 lippukunnan luona. Piirin puolesta vierailuilla olivat pääsääntöisesti piiritoimiston työntekijä sekä piirihallituksen ja -neuvoston edustajat. Lippukunnan puolesta paikalla on ollut lippukunnan johtajistoa parista yli kymmeneen henkeen – sekä ainakin yksi partiokoira.
Missä asioissa lippukunnissa kipuillaan?
Jokainen lippukunta on uniikki. Monissa keskusteluissa kuitenkin nousi esille samanhenkisiä haasteita, joiden kanssa lippukunnissa painitaan.
Kouluttautumiselle ei riitä aikaa tai intoa
Moni lippukunta kertoi, että koulutuksissa käydään hyvin vähän tai ei ollenkaan. Useimmiten syynä olivat ajan puute, koska partioon käytettävissä oleva aika käytetään muuhun toimintaan sekä se, ettei kouluttautumista nähty hyödylliseksi. Moni toivoi koulutuksille myös enemmän vaihtoehtoisia toteutustapoja. Esimerkiksi monimuotokoulutuksia toivottiin, jotta johtajat, joilla on lapsia voisivat osallistua koulutuksiin helpommin.
Samoajaohjelmaa on vain vähän tai ei ollenkaan
Samoajaohjelma tuntui suurella osalla lippukunnista jäävän muun toiminnan jalkoihin. Samoajaohjelmaa kerrottiin olevan vain vähän tai ei ollenkaan. Joissain lippukunnilla varsinaisen samoajatoiminnan sijaan koko johtajisto toteutti samoajaohjelman aktiviteetteja, jolloin samoajille oli edes jotain toimintaa, vaikkei aivan omaa.
Johtajia on vaikeaa saada sitoutumaan toimintaan
Ylivoimaisesti eniten esiin noussut haaste oli johtajien sitouttaminen toimintaan. Moni kertoi, että tekijöitä on liian vähän ja hommat kasaantuvat samoille johtajille. Kun hommat kasaantuvat vain muutamalle, pestien tekeminen tuntuu yksinäiseltä puurtamisesta. Usein haasteena oli myös saada ihmisiä kiinni ylipäätään ja varsinkaan paikalle tapahtumiin tai kokouksiin. Erityisesti nuorten johtajien sitouttaminen toimintaan koettiin hyvin haastavaksi ja moni kertoi, etteivät nuoret johtajat halua ottaa itselleen pestejä tai muuten sitoutua etenkään viikkotoimintaan. Ryhmänjohtajia oli haastavaa löytää, ja välillä tämä näkyi myös levottomuutena ryhmissä, kun johtajia ei ollut tarpeeksi ryhmän kokoon nähden.
Kolotilat ovat lähdössä alta tai eivät riitä
Erityisesti lippukunnat, joiden kokoontumistilat ovat seurakunnan tiloissa kertoivat tilojensa olevan vaarassa lähteä alta. Osan kohdalla päätös tiloista luopumisesta oli jo tehty ja uusia tiloja etsittiin aktiivisesti, ja osa taas varautui todennäköisiin tilahaasteisiin tulevaisuudessa. Isommilla lippukunnilla oli myös haasteita löytää kaikille ryhmille kokoontumistiloja. Tämä tarkoitti sitä, että uusia ryhmiä ei välttämättä voitu perustaa ennen kuin uusia tiloja on löydetty. Kartoituksessa oli kokonaan uusien tilojen lisäksi myös mahdollisuudet käyttää naapurilippukuntien vapaita tiloja.
Pestikeskusteluja ei aina ehditä tai jakseta pitää
Pestikeskustelut koettiin asioiksi, joista on kyllä puhetta ja teoriassa tiedetään, mitä pitäisi tehdä, mutta joita ei aina tule pidettyä. Erityisesti väli- ja lopetuspestikeskusteluja pidettiin vähän, kun taas aloituskeskusteluja pidettiin enenevissä määrin. Moni kertoi, että samassa pestissä pidempään toimineille ei aina jakseta pitää pestikeskusteluja, mutta uudessa pestissä aloittaville koitetaan pitää ainakin jonkinlainen perehdytys.
Mikä toimii?
Haasteista huolimatta suurimmalla osalla lippukunnista arki rullasi mainiosta ja toiminta oli laadukasta. Myös onnistumisten osalta oli havaittavissa lippukuntien välisiä yhteneväisyyksiä.
Vanhemmat on pyydetty mukaan partioon
Ilahduttavan moni lippukunta kertoi, että on pyytänyt ja kutsunut lasten vanhempia aktiivisesti mukaan toimintaan. Tämä on kantanut usein hedelmää, ja lasten vanhemmista on saatu uusia johtajia lippukuntaan.
Yhteishenki on hyvä
Suuressa osassa lippukuntia on hyvä yhteishenki ja kannustava ilmapiiri. Vaikka tekijöitä on välillä vähän, on tekeminen useimmiten kivaa ja toisia tuetaan ja autetaan mielellään. Hyvän yhteishengen kerrottiin vaikuttavan positiivisesti myös yksittäisten johtajien hyvinvointiin ja jaksamiseen. Kivassa porukassa on kiva harrastaa, ja haasteetkin on helpompaa kohdata yhdessä.
Johtajahuollot ovat tärkeä osa toimintaa
Lippukuntien johtajahuoltokäytännöt vaihtelivat säännöllisistä tapahtumista satunnaiseen toimintaan. Yhteistä oli kuitenkin se, että johtajahuollot nähtiin tärkeänä osana lippukunnan toimintaa ja niihin haluttiin panostaa.
Kiittämisen kulttuuri on vahva
Vaikka moni kertoi toivovansa voivansa panostaa kiittämiseen nykyistä enemmän, oli lippukunnilla monia tapoja kiittämiseen jo nyt. Arjessa kiitetään esimerkiksi kiitos-pinsseillä ja pienillä kiitoslahjoilla. Isommassa kuvassa haetaan piirin ja SP:n ansiomerkkejä ja parilla lippukunnalla oli jopa oma ansiomerkkijärjestelmä. Kiittämisen muotoja mietittiin aktiivisesti ja kiitollisuutta pyrittiin sanoittamaan arjessa jatkuvasti. Eräällä lippukunnalla oli omana erikoisuutenaan ”pyhät johtajasukat”, jotka nuori saa, jos jatkaa johtamista ROKin jälkeen.
Lippukuntien taloustilanne on vakaa
Suurella osalla lippukunnista on hyvin vakaa taloustilanne. Avustuksia haetaan aktiivisesti ja lippukunnat tekevät omaa varainhankintaa muun muassa adventtikalentereita myymällä ja erilaisia myyjäisiä järjestämällä. Vakaa taloustilanne tuo turvaa lippukunnalle ja helpottaa toiminnansuunnittelua pidemmällekin ajanjaksolle.
Perustaso on jo todella hyvä
Vaikka aina on hyvä kehittää toimintaa, on välillä tarpeen pysähtyä arvostamaan sitä kaikkea, mitä nyt jo tehdään. Moni lippukunta on hyvin vaatimaton omasta toiminnasta kertoessaan. Esimerkiksi koulutuksista puhuttaessa moni lippukunta kertoi, ettei koulutuksissa oikein käydä, mutta hetken keskustelun jälkeen selvisi, että ROKilla käy oikeastaan melkein koko ikäkausi ja PJ-kurssitkin vetävät tasaiseen tahtiin porukkaa. Päpalaisten lippukuntien toiminta onkin pääsääntöisesti laadukasta ja lippukunnat tekevät paljon lasten ja nuorten harrastamisen mahdollistamiseksi. On siis hyvä välillä iloita olemassa olevista prosesseista ja huomata kaikki se hyvä, jota nyt jo on!
Kymmenen ideaa lippukunnan toimintaan
Lippukuntavierailuista tarttui käteen myös konkreettisia ideoita ja ajatuksia. Nappaa alta siis juuri teidän lippukunnalle sopivat ideat talteen!
- Oman leirivälinelainamaamon perustaminen esimerkiksi Urlus-säätiön avustusta hyödyntäen.
- Ohjelmalaatikot. Kololta löytyy valmiit ohjelmasetit ja aktiviteetit pakattuina muovilaatikoihin. Esimerkiksi nuotio/solmut/ihanteet/lipunnosto ja ohjeet sekä tarpeisto on laatikossa. Laatikon voi napata ulos mukaansa.
- Saman ikäkauden yhteisretket. Näin johtajia saadaan enemmän paikalle ja järjestäminen on helpompaa isolla porukalla. Lisäksi lapset tutustuvat muihin samanikäisiin lippukuntalaisiin.
- Samoajatoiminnan uudelleenjärjestely. Alueen yhteinen samoajavartio tai yhteistyö naapurilippukunnan kanssa.
- Pitkän aikavälin suunnittelu: lippukunnan vuosikymmenvisio ja yksityiskohtainen suunnitelma, jota seurataan yhteisesti. Esimerkiksi jäsenmäärätavoitteet ikäkausittain sekä muita suunnitelmia pitkälle aikavälille.
- Lippukunnan oma ansiomerkkijärjestelmä. Oma järjestelmä saattaa motivoida kiittämään useammin ja madaltaa merkkien hakemisen kynnystä.
- Huoltajaillat. Huoltajailloissa tapaa lasten huoltajia ja heille on helpompaa kertoa yhteisistä käytännöistä. Huoltajaillan aikana voi myös kertoa avuntarpeista ja pyytää vanhempia mukaan toimintaan. Lue vinkkejä huoltajaillan järjestämiseen PäPan blogista.
- Ryhmäpestikeskustelut ovat helppo tapa pitää useampi saman pestin pestikeskustelu kerralla. Esimerkiksi kaikille akeloille voi pitää yhteisen pestikeskustelun ja samalla tarjota mahdollisuuden jakaa hyviä käytäntöjä ja kysyä mahdollisesti muitakin askarruttavia kysymyksiä.
- Pestipelikortit helpottavat pestikeskusteluiden käymistä. Onhan teillä pestipelikortit kololla? Piirin toimistolta saa myös uudet kortit, jos vanhat ovat päässeet hukkumaan.
- Vaihtoehtoiset tavat pitää kokouksia voivat helpottaa johtajien työtaakkaa tai hankalaa kolotilannetta. Esimerkiksi ryhmän kokoukset joka toinen viikko, pidemmät kokoukset harvemmin tai pääsääntöisesti retkin ja vierailuin järjestettävä toiminta voivat auttaa, jos johtajia tai tiloja on rajallisesti.
Lippukuntavierailut jatkuvat
Lippukuntavierailujen kolmas ja viimeinen aalto on parasta aikaa käynnissä. Jäikö teiltä vierailuun ilmoittautuminen väliin, mutta haluaisitte meidät vielä kylään? Laittakaa viestiä järjestökoordinaattori Aino Valkamalle (aino.valkama@partio.fi) ja pyrimme järjestämään vierailun luonanne!
