Lippukunnan talous

Lippukunnan kirjanpitovelvollisuus perustuu kirjanpitolakiin. Laki määrää kaikki yritykset ja yhdistykset hoitamaan kirjanpitonsa tietyllä, laissa ja asetuksissa säädetyllä tavalla. Koska lippukunta, niin rekisteröity kuin rekisteröimätönkin, on yhdistys, on sen noudatettava lain määräyksiä kirjanpidossaan. 

Tärkeä lain määräämä velvoite on vaatimus kahdenkertaisesta kirjanpidosta. Toisin sanoen kirjanpitoon on merkittävä mistä raha on tullut ja mihin se on käytetty. Kaikki kirjaukset tehdään kahdelle tai useammalle kirjanpidon tilille. Lisätietoja kirjanpidon käytännöistä löydät esimerkiksi  Verohallinnon sivuilta: www.vero.fi/yritykset-ja-yhteisot/perustaminen-ja-muutokset/uusi-yritys/kirjanpito-tilikausi-verokausi/

Kaikkien yleishyödyllisten yhdistysten, myös rekisteröimättömien, tulee huolehtia siitä, että toiminnasta aiheutuneet verovapaat ja veronalaiset kustannusten korvaukset ilmoitetaan tulorekisteriin. Partiotoiminnastahan ei johtajille palkkaa tai muuta korvausta makseta, joten käytännössä tämä tarkoittaa lähinnä kilometrikorvausten ilmoittamista, mikäli ne tehdään kilometrikorvauksina eikä esimerkiksi bensakuittia vastaan kulujen maksamisena. Tiedot tulee ilmoittaa tulorekisteriin jokaisen maksutapahtuman jälkeen viiden kalenteripäivän kuluessa. Lisätietoa löydät osoitteesta www.vero.fi/tulorekisteri.  

Yleishyödyllisen yhdistyksen verotus 
Lippukunnat ovat yleishyödyllisiä yhdistyksiä. Tietyissä tilanteissa myös lippukunta on verovelvollinen. Verohallinnon sivuilta löydät yleishyödyllisten yhteisöjen verotusohjeen: www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/47999/verotusohje-yleishyodyllisille-yhteisoille5/

Jos lippukunta saa veroehdotuksen, tulee se täyttää ja palauttaa, vaikka riveillä lukisi vain nollia. Apua veroehdotuksen täyttämiseen saat toimistolta.

Kaupungit avustavat vuosittain järjestöjä, yhdistyksiä ja seuroja. Pääkaupunkiseudun kaupungeilla on hieman toisistaan poikkeavat avustus- ja hakukäytännöt.  

Espoo

Yleisavustus (Hakuaika päättyy 31.3.)
Yleisavustusta myönnetään sääntömääräisen ja toimintasuunnitelman mukaisen yleisen nuorisotoiminnan toteuttamiseen eli lippukunnan toimintasuunnitelman mukaiseen toimintaan. Yleisavustus voi olla korkeintaan 80 % hakijan hyväksyttävistä toimintakuluista.

Kohdeavustus (Hakuajat päättyvät 15.1., 30.4. ja 30.9.)
Kohdeavustusta voidaan myöntää espoolaisille nuorisoyhdistyksille ja -järjestöille, sekä nuorten toimintaryhmille. Kohdeavustusta myönnetään nuorisotoiminnallisen projektin, hankkeen, tapahtuman tai tilaisuuden toteuttamiseen tai siihen osallistumiseen, nuorisoyhdistyksen eli lippukunnan toiminnan käynnistämisestä aiheutuviin menoihin, normaalitoimintaan nähden suurempiin tapahtumiin esim. juhlavuodet, teemakampanjat, koulutustilaisuudet, leirit tai kansainväliset tapahtumat.
Kohdeavustus on kertaluontoinen ja sitä voi anoa joko etu- tai jälkikäteen.

Kumppanuusraha (Hakuaika läpi vuoden)
Kumppanuusraha myönnetään muun espoolaisille nuorisoyhdistyksille (lippukunnille), jotka järjestävät toimintaa pääasiassa 9–25-vuotiaille. Kumppanuuksien painopisteet määritellään vuosittain ja järjestettävän toiminnan on oltava painopisteiden mukaista. Kumppanuusrahaa haetaan jatkuvalla haulla ja sitä myönnetään vuosittaisen talousarvion mukaan. Kumppanuusrahan hyväksyminen on harkinnanvarainen ja jokaisesta toteutuneesta kumppanuushankkeesta vaaditaan selvitys.

Lisätiedot Espoon avustuksista löydät heidän verkkosivuiltaan: www.espoo.fi/fi/kasvatus-ja-opetus/nuorisopalvelut/nuorisoavustukset.

Helsinki

Toiminta-avustus (Hakuaika päättyy 15.12.)
Toiminta-avustusta myönnetään helsinkiläisten varhaisnuoriso- ja nuorisojärjestöjen yleisen toiminnan tukemiseen. Avustusta saadakseen yhdistyksen on pitänyt aloittaa toimintansa vähintään edellisenä kalenterivuonna sekä sen jäsenistä tai aktiivisesti toimintaan osallistuvista vähintään 2/3 on oltava alle 29-vuotiaita helsinkiläisiä. Toiminta-avustus voi lähtökohtaisesti olla enintään 80 % edellisen kauden hyväksyttävistä menoista.

Toiminta-avustuksen yhteydessä voidaan hakea myös vuokra-avustusta. Avustusta ovat oikeutettuja hakemaan ne toiminta-avustuskelpoiset yhdistykset, joilla on vuokrattuna oma toimitila. Vuokra-avustusta voidaan myöntää, mikäli yhdistyksellä on toimintaa tilassa vähintään neljänä päivänä viikossa. Haettavan vuokra-avustuksen summa on sisällytettävä avustushakemukseen ja tällöin avustushakemukseen on täytettävä vuokraselvitystiedot.

Projektiavustus (Hakuaika läpi vuoden)
Projektiavustus on tarkoitettu helsinkiläisille varhaisnuoriso- ja nuorisojärjestöille tai nuorten toimintaryhmille. Hakuaika on läpi vuoden, kuitenkin niin että hakemus on jätettävä ennen hankkeen alkamista.

Projektiavustus on kertaluonteinen, nuorisotoiminnalliselle hankkeelle myönnettävä avustus, joka tähtää nuorten osallistamiseen ja sosiaaliseen vahvistamiseen. Sitä voi saada projektin, hankkeen, tapahtuman tai tilaisuuden toteuttamiseen tai siihen osallistumiseen. Projektiavustusta ei myönnetä järjestön toimintasuunnitelman mukaiseen ja varsinaisen toiminnan piiriin kuuluviin hankkeisiin.
Lisätiedot Helsingin avustuksista löydät heidän verkkosivuiltaan: avustukset.hel.fi/fi/tietoa-avustuksista/nuorisotoiminnan-avustukset

Kauniainen

Toiminta-avustus (Hakuaika päättyy 31.3.)
Toiminta-avustusta myönnetään yhteisöjen ja yhdistyksien perustoimintaan. Sitä voi hakea kauniaislaisten nuorisoyhdistysten eli lippukuntien nuorisotoimintaan, muuta nuorten itsensä järjestämää nuorisotoimintaa varten tai muuhun nuorisotoimintaan. Toiminta-avustuksen hakemisen edellytyksenä on, että yhdistyksen tai muun toimintaryhmän jäsenistä vähintään 2/3 on 7–28-vuotiaita.

Kohdeavustukset
Kohdeavustusta voi hakea kertaluonteisena avustuksena, kuten esimerkiksi jonkin erityisen ja tiettynä ajankohtana toimeenpantavan tapahtuman toteuttamiseen, matka-avustukseen tai toimintaa palvelevan kaluston tai välineistön hankkimisen avustamiseen tai muuta hyvin perusteltua tarvetta varten esimerkiksi vapaisiin nuorisoryhmiin kohdistuva toiminta.

Lisätiedot Kauniaisten avustuksista löydät heidän verkkosivuiltaan: www.kauniainen.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/apurahat-ja-avustukset/

Vantaa

Toiminta-avustus (Hakuaika päättyy 1.4.)
Toiminta-avustusta myönnetään vantaalaisille nuoriso- ja varhaisnuorisojärjestöjen sääntömääräisen ja toimintasuunnitelman mukaisen yleisen toiminnan toteuttamiseen. Toiminnan pitää olla suunnattu alle 29-vuotiaille sekä toiminnan painopisteen oltava 7–17-vuotiaille tarkoitetussa toiminnassa. Järjestöllä on pitänyt lisäksi olla toimintaa vähintään vuoden ajan.

Kohdeavustus (Hakuaika läpi vuoden)
Kohdeavustusta myönnetään vantaalaisille yhdistyksille ja toimintaryhmille nuoriso- ja varhaisnuorisotoimintaan. Kohdeavustus on kertaluonteinen avustus lasten tai nuorten toimintaan kohdistuvan projektin, hankkeen, leirin, tapahtuman tai tilaisuuden toteuttamiseen tai siihen osallistumiseen, uusien työmuotojen kokeiluun sekä nuorten itsensä toteuttamiin ja järjestämiin toimintoihin, jotka tukevat nuorten omaa osallistumista ja vaikuttamista. Lomake palautetaan viimeistään 21 vuorokautta ennen tilaisuutta tai hankkeen aloittamista.

Lisätiedot Vantaan kaupungin avustuksista heidän verkkosivuiltaan: www.vantaa.fi/fi/kaupunki-ja-paatoksenteko/talous-ja-strategia/avustukset-ja-apurahat/nuorisoavustukset

Partiolippukunnilla on usein ainakin yksi taustayhteisö, joka voi olla esimerkiksi seurakunta, yritys, kyläyhdistys, hyväntekeväisyysjärjestö tai muu aatteellinen yhdistys, seura tai järjestö. Taustayhteisö tukee lippukunnan partiotoimintaa oman päätoimensa ohella. Tukeminen voi olla taloudellista, apuvoimia tapahtumissa tai vaikkapa tilojen tarjoamista vastikkeetta lippukunnan käyttöön.

Tuen tarjoaminen voi perustua kirjalliseen taustayhteisösopimukseen, olla määritelty taustayhteisön säännöissä tai joissain tapauksissa nojautua vuosikymmenten tapoihin ja perinteeseen ilman kirjallista sopimusta. Yhdistysrekisteriin rekisteröimätön lippukunta voi olla myös juridisesti osa taustayhteisöään.
Usein lippukunnan taustayhteisö määrittelee jossain määrin lippukunnan toimintatapoja. Esimerkiksi Suomen Partiolaisten, Suomen evankelisluterilaisen ja Suomen ortodoksisen kirkon yhteistyösopimuksen mukaan lippukunnat, joiden taustayhteisönä on tunnustuksellinen uskontokunta, antavat sen tunnustuksen mukaista uskontokasvatusta huomioiden kuitenkin jäsentensä katsomusten moninaisuuden.

Seurakunta yhteistyökumppanina
Partion ja Suomen evankelisluterilaisen kirkon yhteistyöllä on pitkä perinne ja piispainkokouksen päätöksellä partio on yksi seurakunnan nuorisotyön muoto. Seurakunnat lukevat partion yhdeksi nuorisotyön muodokseen silloin, kun taustayhteisösopimus seurakunnan kanssa on tehty. Mallipohjan löydät SP:n nettisivuilta: www.partio.fi/lippukunnille/lippukunnan-johtaminen/sidosryhmat-ja-vaikuttaminen/

Monet seurakunnat tarjoavat tilan tai rahallista avustusta lippukunnan toimintaan. Mikään raha ei kuitenkaan ole ilmaista tai aina itsestään selvää eikä yhdenkään seurakunnan ydintehtävä ole tukea partiota, joten hyvään yhteistyöhön kannattaa panostaa. Useimmassa seurakunnassa on nimetty seurakunnan partiotyöntekijä (seppo). Lippukunnanjohtajan ja muun hallituksen kannattaa tavata seppo ja kirkkoherra vuosittain. Etenkin uusien lippukunnanjohtajien kannattaa käydä esittäytymässä pestin alkaessa.

Esimerkiksi adventtikalenterin vieminen kirkkoherranvirastoon ja glögikupposen nauttiminen yhdessä on helppo tapa hoitaa suhteita. Kirkon väkeä kannattaa myös kutsua käymään lippukunnan leireillä ja retkillä. Myös lippukunnan lehti kannattaa lähettää seurakuntaan.

Seurakunnissa on monenlaista toimintaa, johon partio voisi osallistua. Edelleen kirkon nuorisotyö tavoittaa ison osan 15-vuotiaiden ikäluokasta rippileireillä. Ehkä vaellusrippikouluun voisi lähteä pari partiolaista mukaan? Tai nuorisotyöntekijät tietäisivät parikin samoajaikäistä, joilta puuttuu harrastus? Voisiko lippukunta pitää letunpaistopistettä jossain seurakunnan tapahtumassa? Yhteisvastuu-keräykseen osallistuminen on luonteva tekeminen jokaisen ikäkauden ryhmälle.

Pääkaupunkiseudun Partiolaisten lippukunnille

Helsingin Partiopoikain Kannatusyhdistys ry (Hakuaika päättyy maaliskuussa)
Helsingin Partiopoikain Kannatusyhdistys ry jakaa vuosittain kalustoapurahaa leiri- ja retkikaluston hankkimiseen ja kunnostukseen. Apurahaa voivat hakea Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry:n ja lippukuntarekistereihin merkityt lippukunnat.

Apurahojen hakuaika julkaistaan Hepussa ja PäPan lippukuntapostissa. Vapaamuotoinen anomus, josta ilmenee tarkka yksilöinti hankittavasta kalustosta ja sen vaikutuksesta lippukunnan toimintaan sekä hankinnan rahoitussuunnitelma ja lippukunnan pankkiyhteystiedot toimitetaan yhdistyksen sihteerille.

Urlus-Säätiö (Hakuaika päättyy marraskuussa)
Apurahaa voivat hakea Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry:n ja Helsingfors Svenska Scouter rf:n lippukuntarekistereihin merkityt lippukunnat. Apurahoja voidaan myöntää lippukunnan toimintaedellytysten parantamiseen, kuten kämpän tai veneen korjauksiin tai näihin liittyviin kehityshankkeisiin.
Anomuksesta tulee ilmetä tarkka yksilöinti itse tuettavasta hankkeesta ja sen vaikutuksesta lippukunnan toimintaan sekä hankkeen rahoitussuunnitelma. Yksittäistä hanketta tuetaan maksimissaan 5 000 eurolla. Apurahaa haetaan vapaamuotoisella anomuksella.

Tarkemmat tiedot päivitetään piirin verkkosivuille. Lisätietoa voit kysyä piirin talous- ja hallintopäälliköltä. Yhteystiedot löydät täältä: papa.partio.fi/paakaupunkiseudun-partiolaiset-ry/yhteystiedot/piiritoimisto/

Suomen Partiolaisten kautta haettavat

Seuraavilta säätiöltä on mahdollista hakea apurahoja Suomen Partiolaisten kautta. Lisätietoa apurahoista ja hakuohjeet löytyvät osoitteesta www.partio.fi/apurahat

Folke Bernadotten muistosäätiö (Hakuaika 1.12.–28.2.)
Folke Bernadotten muistosäätiö myöntää varoja ulkomaille suuntautuville partiomatkoille. Rahastosta myönnetään apurahoja vain ryhmille matkanjohtajan tekemän hakemuksen perusteella.

Waldemar von Frenckell -säätiö (Hakuaika päättyy 28.2.)
Säätiö jakaa avustuksia laadukkaan partio-ohjelman toteutumiseen lippukunnan toiminnassa. Eri vuosina myöntämisperusteissa on painotettu erilaisia asioita kuten jäsenmäärän kasvua ja johtajien rekrytointia tai ohjelmapainotuksia. Löydät kunkin vuoden teeman partion kotisivuilta.

Kata Jouhkin rahasto (Hakuaika läpi vuoden)
Rahastosta myönnetään apurahoja kansainväliseen koulutustilaisuuteen osallistuvalle, kansainvälisessä tilaisuudessa johtotehtävissä olevalle tai huomattavaan kansainväliseen partiokokoukseen osallistuvalle partiolaiselle, yksittäiselle partiolaiselle, joka ei osallistu ryhmämatkaan sekä partiokotiin vapaaehtoistyöhön lähtevälle partiolaiselle. Osallistujan tulee olla täyttänyt 17 vuotta. Rahaston apurahoja ei myönnetä suomalaisen ryhmän matkanjohtajana toimiville eikä ryhmämatkalle osallistuville. Apurahaa voi hakea ympäri vuoden, mutta sitä ei myönnetä takautuvasti.

Kestävästi partiossa –apuraha (Tarkista hakuajat partion verkkosivuilta)
Apurahaa voi hakea toimenpiteisiin, jotka pienentävät ympäristövaikutuksia ja kehittävät lippukunnan toimintaa kestävämmäksi. Etusijalla ovat projektit, jotka saavat aikaan pysyvämpää muutosta ja jotka osallistavat lapsia ja nuoria. Tukea myönnetään 50–1000 euroa.

LähiTapiola Pääkaupunkiseutu, LähiLahjoitus (Hakuaika syksyisin)
LähiLahjoitusta voivat hakea voittoa tavoittelemattomat rekisteröidyt yhdistykset. Lahjoitus on tarkoitettu alle 18-vuotiaiden lasten ja nuorten harrastamista ja hyvinvointia edistävään toimintaan. LähiLahjoituksen saajat määräytyvät yleisöäänestyksen tulosten ja LähiTapiola Pääkaupunkiseudun valintaraadin päätöksen perusteella. Lisätietoa: www.lahitapiola.fi/henkilo/asiakkaalle/edut-ja-kampanjat/paakaupunkiseutu/pks-lahilahjoitus/

Sodum-säätiö (Hakuaika 1.–30.3.)
Sodum-säätiö myöntää rahoitusta vapaaehtoiseen kansalaistyöhön perustuvaan harrastus- ja vapaa-ajan toimintaan sekä sosiaaliseen toimintaan. Säätiö on aiemmin tukenut muun muassa lasten ja nuorten harrastusyhdistyksiä. Avustusta voi hakea yksilöidyn projektin tai hankinnan rahoittamiseksi. Myönnetyt avustukset ovat suurusluokaltaan yleensä 500–5 000 euroa. Lisätietoa: www.sodum.fi/fi/avustukset

OP Uusimaa, Yhteisiä unelmia -tuki (Hakuaika syksyisin)
OP Uusimaan Yhteisiä unelmia -tukea voi hakea esimerkiksi yhdistyksen uuden idean toteuttamiseen, välineiden tai tarvikkeiden hankintaan, tai vaikkapa tapahtuman toteuttamiseen. Lisätietoa: www.op.fi/osuuspankit/op-uusimaa/tietoa-pankista/vastuullisuus/yhteistyohaku/

Jenny ja Antti Wihurin rahasto (Hakuaika keväisin)
Rahasto myöntää yhteiskunnallisen toiminnan apurahoja. Yhteiskunnallisella toiminnalla tarkoitetaan toimintaa, joka rakentaa aktiivista, osallisuutta tuntevista ihmistä koostuvaa kansalaisyhteiskuntaa. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi nuorisotoimintaa, vapaaehtoista maanpuolustustyötä, kulttuuritoimintaa tai yrittäjyystaitojen edistämistä. Lisätietoa: wihurinrahasto.fi/haettavat-apurahat/

Mistä etsiä lisää?

• Yhdistysyhteistyö.fi: www.yhdistysyhteistyo.fi/jarjestotoiminta/saatioiden-rahastojen-ja-eri-ohjelmien-avustukset-ja-apurahat/
• Kansalaisyhteiskunta.fi: kansalaisyhteiskunta.fi/rahoitushakemisto/
• Tiedejatutkimus.fi: Rahoitushaut-kohdasta voitte yrittää hakea muita mahdollisia tahoja: tiedejatutkimus.fi/fi/

Lions-klubit
Lions-klubit voivat auttaa yksittäisiä partiolippukuntia mahdollisuuksiensa mukaan vaikkapa hankkimalla lippukunnalle talvimakuupussit. Klubit ovat rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka tekevät myös päätöksensä itsenäisesti. Kannattaa siis ottaa rohkeasti yhteyttä paikallisyhdistyksiin.

Rotary-klubit
Myös Rotary-klubit voivat avustaa paikallisesti yksittäisiä lippukuntia. Osoitteesta www.rotary.fi pääset etsimään eri piirejä ja klubeja. Pääkaupunkiseudun alueella toimii piiri 1420.

Asukasyhdistykset
Pääkaupunkiseudulla toimii myös paljon aktiivisia asukasyhdistyksiä, joita kannattaa lähestyä yhteistyö- ja varainhankintahengessä. Partiolaiset voivat esimerkiksi olla mukana asukasyhdistyksen järjestämissä tapahtumissa avustamassa ja saavat vastineeksi joko rahallisia tai aineellisia palkkioita.

Lippukunnan oma jäsenmaksu
Lippukunta voi kattaa toiminnan kuluja keräämällä partion jäsenmaksun lisäksi omaa jäsenmaksua. Yleensä lippukuntien omat jäsenmaksut vaihtelevat 10 ja 50 euron välillä. Suomen Partiolaiset tarjoaa lippukunnille mahdollisuutta kerätä oma jäsenmaksunsa valtakunnallisen jäsenmaksulaskutuksen yhteydessä. Lippukunnan jäsenmaksu määritellään lippukunnan säännöissä ja jäsenmaksun käyttöönotto voi vaatia sääntömuutoksen. Lippukunnan tulee merkitä oma jäsenmaksu Kuksaan 1.–31.8. välisenä aikana. Tarkemmat ohjeet tähän löydät www.partio.fi/lippukunnille/lippukunnan-johtaminen/lippukunnan-talous/lippukunnan-jasenmaksu/

Adventtikalenteri
Adventtikalenterimyynti on partion tärkein varainhankintakampanja. Adventtikalenterin myynti kannattaa ottaa isoksi osaksi lippukunnan toimintaa joka syksy. Adventtikalentereiden myynti on yleishyödyllisen yhteisön verovapaata varainhankintaa eikä myyntiin ei tarvita rahankeräyslupaa.

Vuonna 2026 adventtikalenterin myyntihinta on 13 €. Jokaisesta kalenterista lippukunta saa 5,59 €.

Muu myynti
Lippukunta voi halutessaan myydä myös muita tuotteita varainhankintakeinona, kuten monet koululuokat tai urheiluseurat tekevät. Monet yritykset mahdollistavat varainhankintamyynnin. Partiolaisten ei kuitenkaan kannata järjestää myytä myyntiä loppu vuoteen vaan keskittyä kalenterin myyntiin.
Lisäksi lippukunnat voivat tehdä myyntityötä esim. järjestämällä kirpputorin tai kahvion johonkin alueelliseen tapahtumaan. Tällainen varainhankinta voi olla hyvä keino esim. Vaeltajaryhmän toiminnan rahoittamiseen.

Talkootyöt ja keikat
Talkootyötä voivat olla mm. inventaariotalkoot, urakkatalkoot tai joulun alla paketointipalvelu. Talkootyö on kertaluotoista ja pienimuotoista työtä, josta korvaus maksetaan lippukunnalle. Korvausta ei voida maksaa yksittäisille jäsenille, koska silloin korvaus katsotaan työn tehneet henkilön verotettavana palkkatulona. Talkootyön palkkio voidaan kuitenkin kohdentaa lippukunnassa yksittäisen ryhmän hyväksi. Esimerkki lippukunta tekee inventaariokeikan ja saa siitä palkkion. Lippukunta päättää kohdentaa palkkion samoajien ryhmän retkeä varten. Palkkiota ei kuitenkaan kohdenneta yksittäisten samoajien hyväksi vaan koko ryhmälle.

Ideoita talkootyöksi

• PäPalla on oma työkeikkalista lippukuntien varainhankintaa varten. Listalta saat infoa piirin, firmojen ja yhdistysten tarjoamista varainhankintakeikoista, esimerkiksi suuret postitukset, messupäivystykset tai talkootyöt. Klikkaa lippukuntasi mukaan WA-ryhmään, jos haluat tietoa mahdollisista varainhankintaan liittyvistä työkeikoista. Lista ei sido lippukuntia mihinkään bit.ly/tyokeikkalista

• Joulupukkipalvelu. Partiopukkeja kysellään joka vuosi ja joulupukkipalvelu voi olla helppo keino kerätä rahaa muutaman pukkihenkisen tyypin voimin. Joulupukkipalvelua voi tarjota jo pikkujoulukaudella.

• Partiosynttärit. Lippukunnat voivat tarjota valmiita synttärijuhla-paketteja omille jäsenilleen tai partion ulkopuolisille sankareille. Synttärit voidaan järjestää lippukunnan tiloissa ja ohjelma voi olla partiomaista.
  

Rahankeräys ja lahjoitukset
Kohta päivittyy!

Lahjoitusten vastaanottaminen
Lain mukaan perintö- ja lahjaveroa ei tarvitse maksaa omaisuudesta, joka on annettu esimerkiksi seurakunnalle tai aatteelliselle yhdistykselle tai muulle voittoa tavoittelemattomalle yhteisölle, jolla on yleishyödyllinen tarkoitus. Partiolippukunnat saavat siis ottaa vastaan lahjoituksia eikä niistä tarvitse maksaa lahjaveroa.

Lahjoituksien pyytäminen julkisesti vaatii kuitenkin erikseen haettavan rahankeräysluvan. Tämä ei kuitenkaan koske testamenttilahjoitusten pyytämistä, jota ei pidetä rahankeräyksenä. Lippukunta voi siis esimerkiksi nettisivuillaan kehottaa yleisöä testamenttaamaan omaisuuttaan lippukunnalle.

Partion ystävät
Partion ystävät on valtakunnallinen varainhankintakonsepti, jolla tavoitellaan partiolle yksityislahjoittajia. Kuukausilahjoittaja voi kohdistaa osan tuestaan paikallisen toiminnan hyväksi ja kohdentaa 25 % lahjoituksestaan haluamalleen lippukunnalle. Lisätietoa: www.partio.fi/lahjoita/partion-ystavat/kuukausilahjoitus/

Jäsenmaksuvapautus
Jäsenmaksusta voi tarvittaessa hakea vapautusta. Jäsenmaksuvapautus voidaan myöntää taloudellisin, terveydellisin ja sosiaalisin perustein. Jäsenmaksusta vapauttamista voi anoa ympäri vuoden, pois lukien heinä-elokuu. Vapautusta tulee hakea ennen kuin maksaa haettavan vuoden jäsenmaksun. Lippukunnan johtokolmikolla on myös oikeus tehdä hakemus lippukunnan jäsenten puolesta, jos heillä ei ole itse tähän mahdollisuutta. Lue lisää jäsenmaksuvapautuksesta ja kerro siitä eteenpäin lippukunnassasi: www.partio.fi/partiolaiselle/jasenpalvelut/jasenmaksut-ja-laskutus/.

Harrastustoimintaa tukevat tahot
Useat järjestöt myöntävät pienituloisten perheiden lapsille ja nuorille harrastustukia.

• Pelastakaa Lapset ry:n harrastustuki: https://www.pelastakaalapset.fi/hae-tukea/harrastustuki/. Tukea esim. harrastusvarusteisiin ja leirimaksuihin

• SOS-Lapsikylän Unelmista totta-tuki: unelmista.fi/. Tukea viikkotoimintaan osallistumiseen, mutta ei retkille, leireillä tai varustehankintoihin

• Hope-yhdistyksen harrastustuki: https://hopeyhdistys.fi/hopen-harrastustuki-auttaa-kun-rahat-ovat-tiukilla/. Tukea harrastuskustannuksiin. Lisäksi yhdistyksen kautta on mahdollista saada käytettyjä, mutta hyvässä kunnossa olevia harrastusvälineitä ja ulkoiluvaatteita

• Tukikummit: https://tukikummit.fi/. Tukea harrastuskustannuksiin. Avustus haetaan oman asuinalueen evankelis-luterilaisen seurakunnan diakoniatyöntekijän avulla. Avustuksen hakeminen ei edellytä kirkon jäsenyyttä.

Seurakunta
Olkaa rohkeasti seurakuntaan yhteydessä. He tukevat esimerkiksi lasten varustehankintoja tai osallistumista lippukuntaretkelle. Perheen tai lapsen ei tarvitse olla Suomen evankelisluterilaisen seurakunnan jäsen, mutta yleensä vaatimuksena on se, että perhe asuu seurakunnan toiminta-alueella. Usein avustuksen saajan täytyy itse hakea se seurakunnalta, mutta lippukunta voi yrittää neuvotella seurakunnan diakoniatyön kanssa omaa mallia tähän.

Sosiaalitoimi
Kaupungit ja hyvinvointialueet voivat myöntää täydentävää toimeentulotukea, joka on tarkoitettu niille perheille, jotka ovat jo toimeentulotuen asiakkaita. Lasten harrastuskulut kuuluvat yleensä täydentävän toimeentulotuen piiriin. Huoltaja hakee itse tukea. Tästä voi lisätä tiedon esimerkiksi lippukunnan nettisivuille, jotta tieto on kaikille saatavilla.

Lainavarusteet
Jokaisella partiolaisella ei ole mahdollisuutta hankkia kaikkia retkillä ja leireillä tarvittavia varusteita. Jotkut haluavat myös ensin kokeilla onko partio itselleen sopiva harrastus, ennen kuin hankkivat retkeilyvarusteita. Tähän tarkoitukseen lippukunta voi perustaa retkeilyvarusteiden lainaamon, josta jäsenet saavat lainata tarvikkeita lippukunnan järjestämille retkille ja leireille. Lippukunnan nettisivuilla on hyvä olla selkeä lista lainattavista tavaroista sekä lainauskäytännöt. Lainaamo tukee toiminnan kestävyyttä sekä yhdenvertaisuutta ja sellaisen perustamiseen kannattaakin kartoittaa erilaisia rahoitusmahdollisuuksia.

Stipendit
Piirin myöntämät stipendit
Pääkaupunkiseudun Partiolaisten stipendirahasto myöntää stipendejä pääkaupunkiseudun nuorille johtajille ja partiolaisille kotimaassa tai ulkomailla pidettäville leireille, kursseille ja tapahtumiin osallistumiseksi. Stipendejä voi hakea kolme kertaa vuodessa ja ne on aina haettava ennakolta – stipendejä ei myönnetä takautuvasti. Stipendien myöntämisperusteet, hakuajat sekä hakuohjeet löydät osoitteesta: papa.partio.fi/partiolaiselle/jasenelle/jasenmaksu-ja-stipendit/.

Lippukunnan omat stipendit ja tukimuodot
Lippukunta voi halutessaan taloudellisesti tukea jäseniensä osallistumista toimintaan eri tavoin. Lippukunta voi esimerkiksi myöntää vapautuksia tai stipendejä retkien ja leirien osallistumismaksuihin tai laskea leirien osallistumismaksuja edullisemmiksi hakemalla kohdeavustusta kaupungilta. Tärkeää on viestiä eri mahdollisuuksista avoimesti ja kaikille saavutettavasti!

Lue lisää osallistujien taloudellisesta tukemisesta leirille lähdettäessä täältä: papa.partio.fi/lippukunnalle/ohjelma-ja-koulutus/lippukuntaleirit/

Säästäminen
Isompia projekteja tai hankintoja varten on hyvä luoda oma suunnitelma rahoituksen hankkimisesta. Yhtenä keinona on säästää yhden tai useamman vuoden aikana saaduista tuloista. Jos vuoden lopussa on ylijäämää, voi sen säästää tiettyä tarkoitusta kohden. Mikäli lippukunta kerää jäsenmaksua, voidaan siitä varata tietty osa säästöön tiettyä tarkoitusta varten. Säästämisen ohella kannattaa myös hyödyntää muita tapoja kerätä rahaa.
Mikäli projektia varten kerätään rahaa pidemmällä aikajänteellä, kannattaa projektille luoda oma kustannuspaikka kirjanpitoon. Tällöin on selkeämpää, että rahaa säästetään tiettyä tarkoitusta varten. Rahoittajat voivat kyseenalaistaa avustustarpeen, mikäli lippukunta vaikuttaa tekevät suurta voittoa ilman syytä.

Sijoittaminen
Mikä lippukunnalla on varallisuutta, jota ei tarvita toiminnan pyörittämiseen, voi pohtia, kannattaisiko sitä sijoittaa. Sijoituksia suunnitellessa kannattaa pyrkiä löytämään sopiva tasapaino vähäriskisyyden ja hyvätuottoisuuden välillä. Sijoituksista on hyvä luoda suunnitelma ja säännöt, joiden mukaan niitä tehdään ja hoidetaan. Suunnitteluvaiheessa on hyvä pohtia millä tavalla ja kuinka nopeasti varat ovat irrotettavissa sijoituksista toimintaan. Monissa sijoituksissa varat olisi hyvä pystyä sitomaan useammaksi vuodeksi, jolloin niitä ei voisi käyttää toimintaan. Sijoittamisessa on aina riskinsä, jolloin ei kannata sijoittaa varoja, joita ei olisi valmis menettämään.

Lippukunnan sijoituskohteita voivat olla esimerkiksi pankkien tarjoamat määräaikaistilit, omien toimitilojen tai ulosvuokrattavien tilojen hankinta tai lyhyen ja pitkän koron rahastot, osakerahastot, yhdistelmärahastot sekä suora sijoittaminen yritysten osakkeisiin.

Tukiyhdistykset
Partiolippukunnan tuki- eli kannatusyhdistyksen tehtävänä auttaa ja antaa muun muassa taloudellista ja hallinnollista tukea yhdelle tai useammalle alueellaan toimivalle lippukunnalle. Yhdistyksen hallituksessa on usein partiolaisten vanhempia, entisiä aktiivipartiolaisia sekä lippukunnan aktiivijohtajia. Tukiyhdistys voi omistaa ja ylläpitää lippukunnan kalustoa sekä tukea rahallisesti partiotoimintaa.

Mahdollisia tukiyhdistyksen tehtäviä:

• Toimia lippukunnan veneiden, kämpän ja muun kaluston juridisena omistajana
• Seurata ja ylläpitää veneiden kuntoa ja purjehdusturvallisuutta tai kämppää ja sen kuntoa
• Lippukunnan rahaliikenteen hoitaminen
• Hakea ja vastaanottaa taloudellista tukea partiotyölle
• Antaa apua lippukunnan omien tarpeiden mukaisesti

Yhteistyössä LPK:n kanssa:

• Suunnitella ja toteuttaa varainhankintaa
• Pohtia mahdollisia hankkeita ja hoitaa käytännön toteutusta
• Ideoida ja toteuttaa tempauksia ja talkoita

Partiokillat
Partiokilta on aikuisten partiolaisten yhdistys, jonka tarkoituksena on auttaa ja tukea partiotoimintaa. Partiokillat järjestävät myös toimintaa omille jäsenillensä. Partiokiltojen kattoyhdistys on Suomen Pyhän Yrjänän Partiokilta – S:t Görans Scoutgillen i Finland ry, jonka jäseninä ovat useimmat partiokillat Suomessa.